Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Maahanmuutto tarkoittaa ay-liikkeelle samaa kuin automaatio aikoinaan – "Väistämättömän kanssa on selvittävä parhaalla mahdollisella tavalla"

Työnantajajärjestö EK ja työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava esittävät, että seuraavan hallituksen on nostettava työperäinen maahanmuutto yhdeksi vaalikauden kärkiteemaksi. Ammattiyhdistysliikkeen kannalta työperäinen maahanmuutto kuulostaa jopa oman tulevaisuuden uhalta, koska iso osa ulkomailta tulevasta työvoimasta ei kuulu ammattiliittoon. –Kaikki viittaa siihen, että ulkomaalaistaustaisen työvoiman järjestäytymisaste on keskiarvoa pienempi, vaikka siinä on havaittu lisäystä viime vuosina, vahvistaa yliopistonlehtori ja dosentti Mika Helander Åbo Akademista. Myös SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä tunnustaa, että tilapäiset ulkomaalaiset työntekijät eivät juuri liity liittoon. Hänen mukaansa työperäistä maahanmuuttoa ei kuitenkaan voi, eikä pidäkään, pysäyttää. Ay-liikettä ja globalisaatiota tutkineen Helanderin mukaan ay-liikkeen suhdetta työperäiseen maahanmuuttoon voi verrata automaation yleistymiseen työssä. –Näitä vastaan on turha taistella. Väistämättömän kanssa on vain selvittävä parhaalla mahdollisella tavalla, kuten ay-liike teki automaation yleistyessä. Ay-liike: Työehtoja ei saa heikentää Ay-liikkeen taktiikka on olla mukana muutoksessa ja pitää reunaehdoistaan kiinni. –On huolehdittava ulkomaisen työntekijän oikeusturvasta, mutta myös siitä, että turvataan kaikille työntekijöille mahdollisuus hakea töitä. Ja saatavuusharkinnasta emme luovu, Kyntäjä linjaa. Saatavuusharkinnassa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n ulkopuoliselle työntekijälle, onko työmarkkinoilla jo saatavilla sopivaa työvoimaa. Myös rekrytointiongelmien syyt pitää katsoa tarkasti. –Eli liittyykö työvoiman saatavuuden heikentyminen aitoon työvoimapulaan vai huonoihin työehtoihin ja palkkaan. Kyntäjä kertoo työntekijöiden olevan samaan mieltä työnantajien kanssa siitä, että työlupakäsittelyä pitää sujuvoittaa. –Sujuva lupakäsittely ei kuitenkaan saa tarkoittaa työehtojen heikentymistä, jota valitettavasti tapahtuu jo nyt esimerkiksi rakennusteollisuudessa. SAK ylläpitää maahanmuuttajien työsuhdeneuvontaa, jonne voi soittaa kuuluipa liittoon tai ei. Kyntäjän mukaan työntekijöiden into liittyä liittoon kasvaa, mitä enemmän tietoa he saavat. Kilpailun lisäys ulkomailta seitsemän prosenttia Vaikka työperäinen maahanmuutto voi olla joillekin ay-liikkeessä uhka, ei maahanmuuttokriittinen asenne ole Helanderin mukaan muuttunut vallitsevaksi, eikä spontaaneja lakkoja ole puhjennut. Esimerkiksi ristiriitatilanteen hoidosta hän nostaa bussilakon pääkaupunkiseudulta. Silloin työvuoroja järjesteltiin niin, etteivät liittoon kuulumattomat ulkomaalaistaustaiset kuskit joutuneet kiistan välikädeksi. Rakennusalalla on tavallista enemmän ulkomaista työvoimaa. Rakennusliitto käyttää saartoa eli käytännössä työnteon keskeyttämistä, jos se havaitsee epäkohtia työntekijöiden kohtelussa. Entä kiristääkö ulkomailta tuleva työvoima kilpailua olemassa olevista työpaikoista? Helander kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kilpailun lisäys olisi seitsemän prosenttia. –Tässä on kuitenkin paljon suhteellisia tekijöitä. Kysyntä kohdistuu usein eri töihin. Ja talouden lainalaisuushan on, että mitä enemmän ihmisiä ja työntekijöitä sitä enemmän talouskasvua, joka luo taas työpaikkoja.