Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Asianajajaliiton puheenjohtaja pitää elinkautisen koventamisen mahdollisena — Ei sulkisi pois ikuisenkaan elinkautisen mahdollisuutta

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola harkitsisi elinkautisen vankeusrangaistuksen koventamista joissakin harvoissa tapauksissa. Koventaminen voisi tulla kysymykseen, jos henkilö syyllistyy esimerkiksi useisiin murhiin tai massamurhaan. –Henkilökohtaisesti näen mahdollisena tiettyjen kovennuksien toteutumisen elinkautiseen, Ruohola toteaa Lännen Medialle Helsingissä perjantaina järjestetyssä Asianajajapäivässä. Asianajajaliitto juhlii tänä vuonna 100-vuotista olemassaoloaan ja tilaisuus järjestettiin sen kunniaksi Helsingin messukeskuksessa. –Ikuisen elinkautisen toteutumista en näe realistisena nyt nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Henkilökohtaisesti en silti sulkisi pois sitäkään mahdollisuutta kaikkein kauheimmissa rikoksissa. Ruohola muistuttaa, että ihmisen sulkeminen loppuelämäksi vankilaan on kovaa perusoikeuksiin puuttumista. Hän korostaa, että elinkautisten kiristämistä koskevat näkemykset ovat hänen omiaan, eikä kyseessä ole Asianajajaliiton kanta. –Asianajajaliitto on kuitenkin jo ennen tätä elinkautiskeskustelua koettanut muistuttaa siitä, että Suomessa jokaisella ihmiselle on perustuslaissa säädetty perusoikeudet, jotka koskevat myös rikoksesta epäiltyjä ja tuomittuja. Elinkautisen kiristämistä koskeva keskustelu alkoi kuluneella viikolla, kun oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoi Lännen Median haastattelussa ryhtyvänsä selvittämään asiaa. –Emme ole liitossa vielä ehtineet keskustella asiasta, joten virallista kantaa meillä ei tähän ole, Ruohola sanoo. –Yleisesti Asianajajaliiton ja minunkin kantani on, että rangaistusten koventamista parempi tie rikosten ehkäisyyn on kiinnijäämisriskin lisääminen. Eli lisää resursseja poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimille, jotta rikolliset saadaan kiinni ja syylliset joutuvat nopeasti kärsimään rangaistusta. Ruohola muistuttaa , etteivät pitkät vankeusrangaistukset ole vähentäneet rikollisuutta missään länsimaassa. Hän näkee, että yleisesti rangaistusasteikot ovat Suomessa kohdillaan ja antaisivat mahdollisuuden myös nykyistä kovempiin tuomioihin. –Jonkinlainen ongelma on sen sijaan rangaistuskäytännön epäyhtenäisyys. Siihen auttaisi, jos tuomioistuimiin saataisiin käyttöön tekoälyä hyödyntävä järjestelmä, joka kertoisi tuomiot samankaltaisista rikoksista muualla Suomessa, Ruohola toteaa. –Nykyisellään tuomioistuimilla ei tällaista taustatietoa välttämättä ole riittävästi käytettävissä. Ruohola pitää juridisesti mahdollisena useista murhista tuomittujen todellisen vankeusajan pidentämistä. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi nostamalla oikeusministeri Häkkäsen ehdottamalla tavalla vuosialarajaa, jolloin elinkautisvanki voi hakea ensimmäistä kertaa vapauttamistaan. –Henkilökohtaisesti en sulkisi myöskään pois ikuisen elinkautisen mahdollisuutta joissakin harvoissa tapauksissa. Hyvä sitä on ainakin selvittää, Ruohola sanoo –Miten kuitenkin varmistaa, että arviointikriteerit ovat riittävän objektiiviset, jotta henkilön elämästä voidaan tehdä tällaisia päätöksiä? Ruohola mukaan riskihenkilöt ovat suomalaisessa yhteiskunnassa kuitenkin vähäinen ongelma verrattuna esimerkiksi rikosjuttujen selvittämisen venymiseen, joka koskettaa jo paljon suurempaa joukkoa niin uhreista kuin rikoksista epäillyistäkin. –Tärkeintä olisi kaikessa rikostenehkäisyssä satsata alkusyyhyn. Eli esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Tällä hetkellä liian moni syrjäytynyt nuori päätyy rikosmyllyyn, ja sille pitäisi tehdä jotakin, Ruohola sanoo.