Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Yläkoulujen jaksojärjestelmä arveluttaa kieltenopettajien liiton puheenjohtajaa, koska kerran opittu uhkaa unohtua: Olisi tärkeää, että opiskelu on jatkuvaa

Yläkouluissa käytössä oleva jaksojärjestelmä arveluttaa kieltenopettajia. Yläkouluissa voidaan opiskella joitain aineita esimerkiksi niin, että koko vuoden yhden aineen oppimäärä käydään läpi yhdessä jaksossa. Sama tuntimäärä voidaan myös hajauttaa seitsemännen luokan syksylle ja jatkaa saman aineen opintoja uudelleen vasta kahdeksannen luokan syksyllä. Tai opinnot voidaan jakaa pienempiin osiin ja tunnit kertyvät tasaisesti kahdelle lukukaudelle. Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan Sanna Karppasen mukaan joidenkin kielten osalta jaksojärjestelmä saattaa olla ongelmallinen. –Taukojakso on ongelmallinen myös lukiossa. Kielten opiskelussa olisi tärkeää, että opiskelu on jatkuvaa. Karppanen lisää, ettei hän tiedä, onko asiasta tutkittua tietoa, mutta hänen kokemuksensa perusteella olisi mielekkäämpää, jos taukoja ei olisi. Hän toteaa, että oppituntien määrä vaihtelee eri kielten kohdalla. A1-kieltä, esimerkiksi englantia, on lukujärjestyksessä enemmän, mutta esimerkiksi B1-kielessä, joka on useimmiten ruotsi, tunteja on vähemmän. –Ruotsin kohdalla täytyy uuden jakson alussa vähän herätellä oppilaita muistamaan, mitä edellisessä jaksossa opittiin. Karppasen mukaan olisi parempi, jos tunteja olisi edes yksi viikossa kuin se, että tunnit jaetaan jaksoihin. Toisaalta silloin opetukseen voi tulla myös pitkä tauko, jos tunti jää pois koulun muiden tapahtumien takia. –Joissain aineissa jaksojärjestelmä on toimiva. Jaksot sopivat esimerkiksi musiikkiin Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) erityisasiantuntijan Tuomo Laakson mukaan valinnaisia aineita tai taito- ja taideaineita voidaan opiskella tiivisti syyslukukauden ajan, mutta keväällä tunteja ei välttämättä enää ole. –Matematiikkaa ja äidinkieltä opiskellaan yleensä jaksojärjestelmässäkin ympäri vuoden, koska pakollinen tuntimäärä on niin suuri, mutta pienemmän tuntimäärän aineita voidaan opiskella vain osassa jaksoja, ja silloin opetukseen voi tulla pitempi tauko. Entisenä musiikinopettajana Laakso toteaa, että musiikin opettaminen jaksoissa on hyvä ratkaisu. Tunteja on viisi viikossa kahden kuukauden ajan, ja osa tunneista voidaan pitää kaksoistunteina. Hän lisää, että järjestelyllä myös tuntien aloittamisten ja lopettamisten määrä vähenee, joten ajankäyttö on tehokkaampaa. Laakson mukaan jakson aikana oppilaisiin myös tutustuu nopeammin ja projekteja on helpompi järjestää. –Koin järjestelmän hyväksi, mutta jokainen koulu tekee itse ratkaisunsa myös pedagogiikan näkökulmasta. Yläkouluikäiselle säännöllinen rytmi Esimerkiksi Forssan yläkouluissa Kanta-Hämeessä jaksojärjestelmää ei ole otettu käyttöön. Keskuskoulun rehtori Jari Marjamäki kertoo, että kyse on kaupungin kahden yläkoulun yhteisestä päätöksestä. –On parempi, että teini-iän murroksessa oppilailla on säännöllinen rytmi. Siksi päätimme, että käytössä on sama lukujärjestys syksystä kevääseen. Marjamäen mukaan joillekin oppilaille sopii kumpikin järjestelmä, mutta tänä päivänä on yhä enemmän oppilaita, joilla on mielenterveyteen liittyviä ongelmia, ja heidän kannaltaan säännöllinen rytmi on parempi. Marjamäki lisää, että lisäksi jaksot päättyvät aina koeviikkoon, ja mitä useampia jaksoja, sitä enemmän koeviikkoja. –Esimerkiksi lukioissa koeviikkojen aikana ei ole oppitunteja. Yläkoulussa tunteja on normaalisti koeviikkojen aikanakin. Se voi käydä raskaaksi. Koulut päättävä itse OAJ:ssä ei ole tarkkaan tietoa siitä, kuinka monessa koulussa käytetään jaksojärjestelmää, ja kuinka monessa käytössä on sama lukujärjestys syksystä kevääseen. –Opetuksenjärjestäjät vastaavat siitä, että se määrä oppitunteja tarjotaan, mikä pitääkin. Sitä ei määritellä, miten koulu jakaa tunnit. Lukujärjestystä laadittaessa kouluilla voidaan ja osataan kyllä miettiä työjärjestystä myös pedagogiikan kannalta. Hänen käsityksensä mukaan valtaosa yläkouluista käyttää nykyään jaksojärjestelmää. –En ole kuullut, että jaksojärjestelmä olisi aiheuttanut merkittäviä ongelmia yläkouluissa. Se, että lukujärjestys vaihtuu kahden kuukauden välein, voi jopa olla oppilaalle virkistävää. Hän lisää, että usein yläkoulu jaksottaa tunnit samalla tavalla kuin lukiossa, jos yläkoulu toimii lukion yhteydessä ja näissä on paljon yhteisiä opettajia. Jaksojärjestelmässä vuosi jaetaan neljään tai viiteen osaan. Matematiikan ja äidinkielen tunteja on tuntimääräisesti niin paljon, että niitä tulee väistämättä jokaiseen jaksoon. Koulut päättävät itse, hajautetaanko muut tunnit vai opiskellaanko niitä jaksoissa. A1-kieltä on yläkoulussa seitsemän vuosiviikkotuntia ja ne voidaan jakaa eri tavoin. Yleisin tapa on, että 7. luokalla on kieltä kaksi tuntia viikossa, 8. luokalla kolme ja 9. luokalla taas kaksi. Jaksojärjestelmässä tunteja voi olla viikoittain enemmän yhden jakson aikana, ja toisessa jaksossa taas ei yhtään. B1-kieltä on yläkoulussa vain neljä vuosiviikkotuntia, ja se tarkoittaa, että kahtena vuotena sitä on vain yksi tunti viikossa. Koulut ovat jakaneet tunteja eri vuosiluokille eri tavoin, ja osa kunnista tarjoaa omalla rahalla lisätunteja. "On parempi, että teini-iän murroksessa oppilailla on säännöllinen rytmi." Jari Marjamäki Forssan Keskuskoulun rehtori