Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Koulutusmääriä ei lisätä, vaikka terveyskeskuksiin ei saada lääkäreitä – Onko tavoitteena vain pitää lääkäreiden palkat korkeana? "Näin se helposti tulkitaan"

Monissa terveyskeskuksissa kärsitään jo lääkäripulasta. Samaan aikaan yksityiset terveysyritykset houkuttelevat vastavalmistuneita lääkäreitä muhkeilla palkoilla ja työsuhde-eduilla. Perusterveydenhuollossa lääkärivajetta on 40 prosentissa eli lähes puolessa terveysasemista ja noin 6 prosenttia lääkärin viroista on täyttämättä. Tämä näkyy pitkinä hoitojonoina. Voisi kuvitella, että lääkäreiden määrän lisääminen hillitsisi jättipalkkoja ja lääkäripulaa, kun työntekijöistä olisi nykyistä enemmän tarjontaa. Miksi lääkäreiden koulutusmääriä ei lisätä, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila? –Koulutusmääriä on jo lisätty hurjasti. Alimmillaan lääkäriksi koulutettavien määrä meillä Suomessa oli 1990-luvun puolivälissä, jolloin aloituspaikkoja oli 350 vuodessa. Tällä hetkellä koulutukseen otetaan 750 uutta lääketieteen opiskelijaa vuosittain eli määrä on yli tuplaantunut. –Lisäksi on sellainen uudehko ilmiö, että yli tuhat suomalaista opiskelee lääketiedettä ulkomailla. Tehtyjen kyselyiden perusteella tiedetään, että heistä lähes kaikki aikovat valmistuttuaan tulla takaisin Suomeen. Mistä kertoo se, että moni lääkäri hakee koulutuksensa ulkomailta? –Ulkomailla lääkäriksi opiskelevien määrä on räjähtänyt muutamassa vuodessa. Suosituimmat maat ovat Ruotsi, Latvia, Viro ja vähän yllättäen Romania, joka on mennyt jo Vironkin ohi. –Kolme neljästä ulkomailla opiskelevasta kertoo, että he ovat ennen ulkomaille lähtöään pyrkineet yhden tai useamman kerran opiskelemaan Suomessa. Kun se ei ole onnistunut, on lähdetty ulkomaille. Nuoriso on nykyään kansainvälistä ja ulkomailla opiskelu yleistä. Paljonko uusia lääkäreitä valmistuu vuosittain? –Kotimainen ja ulkomainen koulutus yhteensä tuottaa lähivuosina noin 900 uutta lääkäriä Suomen työmarkkinoille joka vuosi. Samaan aikaan eläkkeelle jää noin 500 lääkäriä vuodessa. Nettolisäys vuodessa on noin 400 lääkäriä. Vaikka nyt vajausta on vielä monin paikoin, tulevaisuudenkuva on se, että lääkäreitä tulee olemaan tarjolla yllin kyllin. –Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon voi suorittaa Suomessa Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Aloituspaikkoja on noin 150 kussakin. Lääkäriliitto on edunvalvontajärjestönä vastustanut koulutuspaikkojen lisäämistä. Onko tavoitteena vain pitää lääkäreiden palkat korkealla? –Näin se helposti tulkitaan, mutta me ajattelemme myös kustannuksia. Mitä enemmän lääkäreitä, sen kalliimpi terveydenhuolto. Lääkäri aina toiminnallaan aiheuttaa kustannuksia, tämä on kansainvälisesti tutkittu tosiasia. –Tällä hetkellä sisäänottomäärä tulisi meidän mielestämme laskea korkeintaan 600:aan vuodessa. –Ihanne tietysti olisi, että lääkäreitä olisi sopiva määrä. Ei lääkäripula ole mikään tavoiteltava tilanne. Jos lääkäreitä on liian vähän, väestö kärsii ja lääkärit uupuvat työtaakan alle. Mikä on lääkäreiden työttömyysaste? –Tällä hetkellä meillä on noin 200 työtöntä lääkäriä. Työikäisiä lääkäreitä on Suomessa noin 20 000, joten työttömyysaste on noin prosentin luokkaa. –Tämä on vaikeasti ennustettava asia. 1990-luvun alussa Suomessa oli paljon isompi lääkärivaje kuin nyt. Muutaman vuoden kuluttua 1994 meillä oli 750 työtöntä lääkäriä eli työttömyysaste oli noin 5 prosenttia. Maahanmuuttajissa on paljon lääkäreitä. Voisiko heidän ammattitaitoaan hyödyntää nykyistä paremmin? –Toisessa EU-maassa lääkäriksi kouluttautuneet saavat automaattisesti lääkärinoikeudet Suomessa. Kielitaitoa voidaan testata. –Muualla kuin EU:ssa opiskelleiden polku on pitkä ja työläs, usein vuosien mittainen. Ensin on harjoittelujakso amanuenssina, sen jälkeen kolmiportainen tentti, jossa testataan kliinistä lääketieteen osaamista, lainsäädäntöä ja käytännön potilastyötä. Ensin saa luvan toimia sairaaloissa, sitten terveyskeskuksissa ja lopuksi laillistuksen. –On hyvä, että laatuvaatimukset ovat samaa tasoa kuin Suomessakin opiskelevilla lääkäreillä. Miksi terveyskeskuksiin ei saada lääkäreitä? –Työmäärä koetaan raskaaksi. Hoidettavana on vanhuksia, lapsia ja monisairaita ihmisiä. Terveyskeskuksissa on paljon nuoria lääkäreitä, joille se on hyvin vaativa työpaikka. Sinne tarvittaisiin kokeneita yleislääketieteen erikoislääkäreitä. –Kaikki nuoret lääkärit ovat valmistumisensa jälkeen vähintään 9 kuukautta terveyskeskuksessa. Se kuuluu osaksi kaikkien erikoisalojen erikoistumiskoulutusta. Kyllä se aika lailla pakkopullana koetaan. –Jos terveyskeskuslääkäreiden virkoja lisättäisiin, sinne olisi kyllä menijöitä. Nyt sinne pelätään mennä, koska työmäärä voi olla kohtuuton. Kuka päättää lääkäreiden koulutusmääristä? –Periaatteessa yliopistot voivat autonomisesti päättää tästä asiasta, mutta käytännössä opetusministeriö pitkälti määrittelee koulutusmäärät.