Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Thaimaalaiset poimivat Suomen metsämarjat teollisuuskäyttöön, mutta mikään laki ei määrittele heidän työtään tai kohteluaan

Thaimaalaisia marjanpoimijoita on saapunut Suomeen jo vuodesta 2005 lähtien, mutta edelleenkään mikään laki ei määrittele poimijoiden työtä ja kohtelua. Tulevan kesän ja syksyn poimintakausi tullaan toteuttamaan kuten tähänkin asti. Viranomaiset ovat miettineet erilaisia vaihtoehtoja, kuten poiminnan muuttamista työsopimussuhteiseksi, mutta selvitystyö on kesken. –Asiaa ei saada eduskunnan käsittelyyn enää tämän hallituskauden aikana, vastuuvirkamies Saara Grip ulkoministeriöstä vahvistaa Lännen Medialle. Thaipoimijoiden osuus Suomessa kerätystä luonnonmarjasta on merkittävä. Suomalaisten yritysten marjabisneksen liikevaihto on ollut viime vuosina noin 250 miljoonaa euroa vuosittain. –Kiinnostus luonnonmarjoihin on edelleen kasvanut, mutta kasvua rajoittaa juuri sadon talteenotto, luonnontuotealan valtakunnallisen järjestön Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen muistuttaa. Kesällä 2018 Thaimaasta tuli 2 500 poimijaa, kun edellisenä kesänä 3 500. Vuonna 2015 poimijoita tuli vielä 4 000. Poimijoiden määrä romahti viime kesänä Viime kesänä thaipoimijoiden määrä romahti, koska Thaimaan viranomaiset myönsivät maastalähtölupia kitsaasti. Syynä oli keskisuomalaisen marjayrittäjän tuomio ihmiskaupasta. Yrittäjä tuomittiin ehdolliseen vankeuteen 26 ihmiskaupasta rikosjutussa, joka koski thaipoimijoita kesällä 2016. Thaimaan viranomaiset tiedottivat kansalaisilleen, että Suomeen ei kannata lähteä, koska työ ei tapahdu työsopimuksella. –Olettaisin, että tämäntyyppisiä kampanjoita ei enää tehtäisi. Thaimaan suurlähetystö ja suurlähettiläs Suomessa ovat olleet entistä tiiviimmin mukana suunnittelussa, Olli Sorainen sanoo. Jotkut yritykset ovat kuitenkin alkaneet miettiä, mistä muista maista saataisiin työvoimaa: Myanmarista vai Vietnamista? Työsopimus ratkaisee vain osan asioista Selvitystä poiminnan lainsäädännön kehyksistä jatketaan ja se viedään tulevan hallituksen neuvotteluihin. Hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että työsopimusten tekeminen ei ole ainoa mahdollinen tapa edetä. Thaimaalaisten poimijoiden on Soraisen mielestä tärkeää päästä sellaisen sääntelyn piiriin, että poimijoiden asema nojautuisi johonkin normiin. –Suurin riski poimijoiden hyväksikäyttöön ovat erilaiset välikädet, joihin Suomen tai Thaimaan viranomaiset eivät pääse kiinni. Työsopimus ratkaisee Soraisen mukaan vain osan asioista. Esimerkiksi matkan rahoitus Suomeen tai eri toimijoiden Thaimaassa veloittamat maksut eivät kuulu Suomessa toimivan marjayrityksen valvontaan, vaikka työsopimus olisikin. –Me yrittäjät haluaisimme ennen kaikkea sellaisen mallin, jolla tiedettäisiin pelisäännöt jatkossa, kainuulaisen Kiantama Oy:n yrittäjä Vernu Vasunta painottaa. –Nykymallikin olisi hyvä, jos olisi viranomaisvalvontaa. Nyt kaikki levittelevät käsiään. Vasunnan mukaan poimijoitten sopimukset olisivat täysin Suomen omien viranomaisten käsissä, koska täällä rakennetaan kriteerit, mille yritykselle poimijoita annetaan ja millä kriteereillä. Thaimaalaiset poimijat saapuvat Suomeen Suomen myöntämillä Schengen-viisumeilla. Poiminta tapahtuu jokamiehenoikeuksiin ja alan aiesopimukseen perustuen. Aiesopimus luonnonmarjapoiminnasta on parhaillaan päivitettävänä Suomessa. Thaimaan työministeriö velvoittaa, että poimintaan lähtevillä tulee olla Schengen-viisumin lisäksi exit-lupa eli ns. lähtölupa kotimaastaan. Tällä Thaimaan viranomaiset pystyvät rajoittamaan Suomeen saapuvien poimijoiden vuosittaista määrää. Mikäli poiminta muutetaan työsopimussuhteiseksi, viisumi ei tule enää kyseeseen, vaan mahdollisesti poimijoiden tulee hakea työntekijän oleskelulupaa. Siitä päätökset tekee Migri eli maahanmuuttovirasto. Suomeen saapuu poimijoita myös ainakin Ukrainasta ja Valko-Venäjältä. Ukrainalaiset uuden biometrisen passin haltijat eivät ole tarvinneet viisumia EU-alueelle kesästä 2017 lähtien.