Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Suomessa noin 500 maitotilaa lopettaa toimintansa vuosittain – Erilaisina tuotteina kulutetusta maidosta joka kolmas litra tulee ulkomailta

Suomalaisten erilaisina maitotuotteina kuluttamasta maidosta peräti joka kolmas litra on ulkomaista alkuperää. Juustoissa kulutuksen kotimaisuusaste yltää nipin napin 50 prosenttiin. Jogurteissakin ulkomaiset tuotteet haukkaavat markkinasta noin 30 prosenttia. Vain nestemaidoissa kotimaisuusaste yltää kiitettävään yli 90 prosenttiin. –Vaikka vuosittain toimintansa lopettaa noin 500 maitotilaa, olemme vielä maidon osalta lähes omavaraisia, sanoo maitoasiamies Leena Ala-Orvola Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta. Valio ilmoitti keskiviikkona aloittavansa pääkonttoritoimintojaan koskevat yt-neuvottelut. Valion mukaan mahdollisilla henkilövähennyksillä ei ole vaikutusta osuuskuntien toimintaan. Valio on 5 000 maidontuottajan omistama yritys. Maitotilat kuuluvat alueellisiin maidontuottajaosuuskuntiin. Tuotantokustannuksissa isoja eroja Eurooppa syöksyi maitokriisiin vuonna 2015. Kiintiöjärjestelmän lakkauttamisen jälkeen tuotanto on pyrkinyt kasvamaan kysyntää nopeammin. Tuottajahinnat eivät ole kuitenkaan elpyneet kriisiä edeltävälle tasolle. Maidon keskimääräinen tuottajahinta oli Suomessa viime marraskuussa 38,70 senttiä kilolta. Kaikkien EU-maiden keskihinta oli 36,06 senttiä. Ruotsissa vastaava hinta oli 37,21. Virossa maitokilo maksaa 32,29, Latviassa 29,65 ja Liettuassa 31,66 senttiä kilolta. –Tuottajahintojen kohdalla on tärkeää huomata myös tuotantokustannus, jossa voi olla huomattavaakin vaihtelua eri maiden välillä. Niin ikään tilojen välillä tuotantokustannuksissa voi olla tuntuvia eroja ja kannattavuus on sen vuoksi erilainen. Pelkästään maidon alhainen hinta ei ole syy siihen, että suomalaiset maitotilalliset pohtivat tuotannosta luopumista. –Kyse voi olla myös siitä, löytyykö sukupolvenvaihdoksessa työlle uutta jatkajaa. Jos tilalla on edessä esimerkiksi iso investointi laitteistoihin tai rakennukseen, kysyy se jatkajaltakin halua ja valmiutta sitoutua pitkäaikaiseen hankkeeseen. Henkilölle, jolla on valmiudet toimia maidontuottajana nykypäivän maitotilalla, on helposti kysyntää myös työmarkkinoilla muillakin aloilla, Ala-Orvola sanoo.  Uusi elintarvikemarkkinalaki tärkeä avaus Maito on markkinatuotoilla mitattuna Suomen tärkein maataloustuotannon ala. –Kun suomalaiset vieläpä itse ovat suuria maidon ystäviä, on maidontuotannossa kyse toimialasta, johon on koko suomalaisella yhteiskunnalla perusteet satsata. Lopulta maitotilojen tulevaisuuden ratkaisevat kuluttajat. Ala-Orvolan mukaan paras kiitos on se, kun kuluttajat valitsevat kaupasta kotimaisen maitotuotteen. Se mahdollistaa myös paremmat tuottajahinnat. –Se, että suomalainen maito voitaisiin nykyistä laajemmin jalostaa kotimarkkinoille kannattamattoman jauheviennin sijaan, helpottaisi maitotilojen tilannetta. Säädöstasollakin asioihin voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi viime joulukuussa vahvistettu uusi elintarvikemarkkinalaki on Ala-Orvolan mukaan tärkeä pelinavaus.