Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kreikan parlamentti valmistautuu jännittävään äänestykseen Makedonian nimestä

Merkillinen kiista valtion nimestä saattaa ratketa torstai-iltana, kun Kreikan parlamentin on määrä äänestää pienen pohjoisen naapurimaansa nimestä. Kreikan pääministeri Alexis Tsipras ja Makedonian pääministeri Zoran Zaev piirsivät kesäkuussa nimensä paperiin, jolla Makedoniasta tulee viralliselta nimeltään Pohjois-Makedonia. Sopimus tunnustaa maan kansalaiset makedonialaisiksi ja heidän äidinkielensä makedoniaksi. Makedonia on jo hyväksynyt sopimuksen, nyt on Kreikan vuoro. Hallituskumppani lähti Tsiprasin voittoa parlamenttiäänestyksessä ei voi pitää ennalta täysin varmana, sillä hänen Syriza-puolueen hallitus on vähemmistöhallitus. Kansallismielinen Itsenäiset kreikkalaiset (Anel) -puolue jätti pari viikkoa sitten hallituksen juuri Makedonia-sopimuksen vuoksi. Vasemmistolaisella Syrizalla on 145 parlamentin 300 paikasta. Se odottaa saavansa oppositiosta tuekseen vasemmistoliberaalin To Potami -puolueen, jolla on kuusi paikkaa. Sen äänillä Tsipras pelastui viime viikon luottamuslauseäänestyksessä. Tuoreessa gallupissa 66 prosenttia kreikkalaisista vastusti sopimusta. Identiteetin kulmakivi Nimikiista on pitänyt naapurusten välit kireinä siitä saakka, kun Makedonia irrottautui itsenäiseksi valtioksi Jugoslavian hajottua palasiksi 1990-luvun alussa. Maa otti nimekseen Makedonia. Kreikka ei ratkaisua hyväksynyt. Se on jarruttanut Makedonian pääsyä Naton ja EU:n jäseniksi. Osa kreikkalaisista on kutsunut Makedoniaa Skopjen tasavallaksi. Skopje on Makedonian pääkaupunki. Kansallismielisille kreikkalaisille Makedonia on olennainen osa helleenistä kulttuuriperintöä, eikä muilla mailla ole siihen oikeuksia. Kreikan pohjoisin maakunta, jossa sijaitsee Kreikan toiseksi suurin kaupunki Thessaloniki, on nimeltään Makedonia. Kreikassa on vuosien mittaan ollut suuria mielenosoituksia naapurimaan nimestä, viimeksi viime sunnuntaina. Vaikka Makedonia on rutiköyhä, kahden miljoonan asukkaan maa, ovat kiihkeimmät kreikkalaiset protestoijat väittäneet, että pohjoinen naapurimaa havittelee nimen varjolla alueensa laajentamisesta. Aleksanteri Suuri kiistakapulana Nimikiistan sivussa on kiistelty myös Aleksanteri Suuresta . Antiikin ajan suuri kreikkalainen hallitsija oli Makedonian kuningas, joka valloitti alueita Egyptiin ja Intiaan saakka. Kansallismielisissä kreikkalaisissa on herättänyt pahaa verta se, että Makedonian pääkaupungissa Skopjessa on ollut Aleksanteri Suuren ratsastajapatsas ja että Skopjen lentokenttä nimettiin Aleksanteri Suuren lentokentäksi. Kentän nimi on nyttemmin vaihtunut Skopjen kansainväliseksi lentokentäksi. Kansallismielisiä riittää myös Makedoniassa. Heidän mukaansa Kreikalla ei ole sananvaltaa siihen, millä nimellä makedonialaisten valtiota kutsutaan. Makedonian hallitus yritti hyväksyttää sopimuksen kansanäänestyksessä syyskuun lopussa, mutta kansallismielisen presidentin Gjorge Ivanovin boikottikehotus puri ja äänestys mitätöityi alhaisen äänestysprosentin vuoksi. Sopimus hyväksyttiin Makedonian parlamentissa tammikuun alussa vaaditulla kahden kolmasosan enemmistöllä. Makedonia on entiseen pieni länsibalkanilainen valtio, joka irrottautui Jugoslaviasta vuonna 1991. Sen itsenäisyyden tunnustaminen eteni hitaasti Kreikan vastustuksen vuoksi. Makedonian asukasluku on 2,1 miljoonaa. Pääkaupunki on Skopje. Asukkaista 65 % puhuu slaavikieliin kuuluvaa makedoniaa, 25 % albaniaa. Makedonialaiset ovat pääosin ortodoksikristittyjä, albaanit muslimeja. Vuonna 2001 makedonialaisten ja albaanien yhteenotot veivät maan sisällissodan partaalle. Sopu syntyi, kun albanialaisten vähemmistöoikeuksia laajennettiin. Kansainvälisissä yhteyksissä Makedonian virallinen nimi ollut Fyrom, joka on englanninkielinen lyhenne sanoista Entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Kesäkuussa 2018 Prespa-järvellä, Kreikan ja Makedonian rajalla, sovittiin, että maan nimi muuttuu Pohjois-Makedoniaksi. Makedonian kielellä se on Severna Makedonija.