Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Tutkija varoittaa Norjan kohtalosta: Jos pieni Suomi ärhentelee, Kiina näyttää valtansa

Kiinasta puhuttaessa usein nousevat esiin ihmisoikeudet. Viime aikoina otsikoissa on ollut esimerkiksi uiguurivähemmistö. Kiina on perustanut koulutusleirejä muslimikansalle sopeuttaakseen näitä kiinalaisiin elämäntapoihin. Leireille on viety jopa yli miljoona ihmistä, arvioi YK. Tätä on pidetty länsimaissa räikeänä ihmisoikeusloukkauksena. Presidentti Sauli Niinistö vieraili Kiinassa tammikuussa ja hänen kerrotaan keskustelleen pitkään ihmisoikeuksista maan johdon kanssa. Ainakin puheiden tasolla maiden kerrotaan päässeen yhteisymmärrykseen. Lapin yliopiston professori Matti Nojonen sanoo, että Suomi on perinteisesti noudattanut neutraalia linjaa suhteessa Pekingiin. –Suomella on ongelmattomat suhteet ja mielestäni se on realiteetti, jota kannattaa vaalia. Hyvä niin, kun olemme niin riippuvaisia Kiinasta. Nojosen mukaan ihmisoikeuskysymyksistä pitää kuitenkin pystyä keskustelemaan. –Mutta muuttaako se asioita, niin historia on näyttänyt, että Kiinan viime vuosien kehitys ei ole ollut toivottua, päinvastoin. Kiina näyttää tarvittaessa valtansa. Nojonen käyttää esimerkkinä Kiinan reagointia Nobelin rauhanpalkintoon. Vuonna 2010 rauhan Nobel myönnettiin kiinalaiselle ihmisoikeusaktivisti Liu Xiaobolle . Kiina reagoi voimakkaasti sensuroimalla uutiset aiheesta, vaikeutti kaupankäyntiä ja Norjan suurlähettiläs kutsuttiin puhutteluun. Hän sai asiasta virallisen varoituksen. –Katsoo miten Norjalle kävi, miten Ruotsia nyt kuritetaan. Kiina on selkeämmin siirtynyt käyttämään voimapolitiikkaa. Kiina näkyy katukuvassa Kiina näkyy Rovaniemen katukuvassa erityisesti kiinalaisen uuden vuoden aikaan. Kiinalaisryhmille tyypillistä on kulkeminen tiukassa aikataulussa matkanjohtajan perässä. Yhä useammin maasta tulee myös omatoimimatkaajia, jotka etsivät erilaisia elämyksiä. Rovaniemelle on noussut kaksi kiinalaisrahoitteista hotellia, kaupungissa toimii lukuisia kiinalaisten pyörittämiä ravintoloita ja muutamia matkatoimistoa. Iltalehti uutisoi aiemmin kiinalaisten halusta ostaa mökkejä ja kiinteistöjä Suomesta, mutta tuoreita tietoja tilanteesta ei Maanmittauslaitoksella ollut antaa. Nojosen mukaan suurta läpimurtoa ei vielä ole Rovaniemelläkään tapahtunut. –Matkailu on hyvin suhdanneherkkä toimiala. Jos Kiinan talous alkaa sakkaamaan, se näkyy kiinalaisten kyvyssä lähteä ulkomaille. Tarkkaan pitää seurata Kiinan taloutta, jos aikoo tehdä isoja investointeja. Nojosen mukaan tilastot osoittavat myös, että kiinalaiset käyttävät rahaa avokätisesti. –Sitä en tiedä mitä he ostavat ja mistä ostavat. ”Suomalaisten tietämys Kiinasta on nolla” Suomesta Kiinassa tiedetään ainakin puhtaus, korkea koulutustaso, erinomainen koulujärjestelmä, korkea teknologia ja hyvinvointiyhteiskunta. –Nämä tiedetään jos jotain tiedetään. Suomalaisten Kiina-tietoudessa sen sijaan olisi paljonkin parantamisen varaa, Nojonen näkee. –Ei ole olemassa tiettyä kiinalaista kulttuuria. Sehän on mantereen kokoinen valtio, jonka sisällä valitsee lukuisia toisistaan poikkeavia todellisuuksia. Nojonen ei ymmärrä sitä, miksi Suomessa ajateltaisiin, että kiinalaiset ovat tietynlaisia. Emme me pysty yleistyksiä tekemään edes yhdestä suomalaisesta paikkakunnasta, niin miten pystyisimme tekemään niitä mantereen kokoisesta valtiosta. Nojonen kehottaa jokaista testaamaan mielessään, mitä Kiinasta lopulta tietää. –Meidän yleistietämys Kiinasta on nolla. Jos jokainen miettii itsekseen, montako kiinalaista kaupunkia osaa nimetä, pystyykö nimeämään vaikka viisi kiinalaista merkki-ihmistä, brändiä, elokuvaa tai kirjaa, hyvin yksinkertaisella kokeella hahmottuu meidän Kiina-tietämyksemme taso.