Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

THL: Tarvitaan enemmän tietoa ihmisten sairauksista, jos jokaiselle suomalaiselle määritellään hinta – Työterveyshuolto korvauskriteereihin mukaan

Mikäli sote-uudistus toteutuu, uusi maakunta maksaa jokaisesta suomalaisesta kiinteän rahasumman kuukausittain eli niin sanotun kapitaatiokorvauksen tuleville sote-keskuksille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esitteli keskiviikkona ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta, joka selvittää mitä kaikkia asiakkaiden taustatekijöitä korvauksessa pitäisi ottaa huomioon ja miten ne vaikuttavat korvauksiin. Toistaiseksi THL:n tutkimuksessa otettiin huomioon ikä, sukupuoli ja sairastavuus sen perusteella, mihin Kelan myöntämiin erityiskorvattaviin lääkkeisiin asiakkaalla on oikeus. Tutkimuksen mukaan ne eivät riitä. Kapitaatiokorvausta varten tarvitaan enemmän tietoa ihmisen sairauksista ja palvelujen tarpeesta. –Huomioimatta jäävät tällöin esimerkiksi sairaudet, joissa lääkehoidolla ei ole suurta merkitystä, ihmisen toimintakyky tai muut syyt, joiden vuoksi hän käyttää perusterveydenhuollon palveluja, sanoo THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen . Toimiva korvausmalli edellyttää hänen mukaansa tarkempaa sairastavuuden mittaamista, niin sanottua sairausluokittelua. Siihen tarvitaan nykyistä monipuolisempaa diagnoosien ja lääketietojen käyttöä. –Tämä puolestaan edellyttää panostusta diagnoosien hyvään ja yhtenäiseen kirjaamiseen erityisesti perusterveydenhuollossa, Häkkinen toteaa. Työterveyshuollossa kävijöistä maksettaisiin turhaan Ongelmallista korvauksissa on myös työterveyshuollon osuus. Toistaiseksi kukaan ei tiedä, ketkä käyttävät työterveyshuollon palveluita ja mitä palveluja kukin työnantaja työntekijöilleen korvaa. THL:n tutkimuksen mukaan riskinä on, että sote-keskuksille maksetaan korvaus myös niistä asiakkaista, jotka todellisuudessa käyttävät vain työterveyshuoltoa. Tutkimuksessa arvioitiin, että työterveyshuollon asiakkaista maksettaisiin koko maassa tarpeettomasti 50–80 miljoonaa euroa. THL:n johtaja Markku Pekurinen toteaakin, että työterveyshuolto on syytä sisällyttää korvauskriteereihin mukaan. Korvaukset vastaavat paremmin käyttöä, kun taustatekijöitä on selvitetty enemmän Sote-uudistuksessa tavoitteena on, että kaikilla suomalaisilla olisi samanlaiset edellytykset valinnanvapauteen sairastavuudestaan huolimatta. THL:n mukaan sote-keskusten saamat korvaukset vastaavat sitä paremmin palvelujen käyttöä ja siitä aiheutuvia kuluja, mitä tarkempia taustatekijöitä korvausmalli sisältää. –Jos esimerkiksi huomioidaan vain asiakkaan ikä, sukupuoli ja sairastavuus erityskorvausten perusteella, sote-keskusten korvaukset eivät usein vastaa palvelujen ennakoitua käyttöä eli esimerkiksi sitä, miksi asiakas käy terveyskeskuksessa usein tai harvoin, Häkkinen sanoo. Sote-keskuksille on tulossa uudistuksessa merkittävä rooli palveluiden tuottajina. Asiakas valitsee sote-keskuksen, ja raha seuraa asiakasta palveluntuottajalle. Korvauskriteereistä säädetään valtioneuvoston asetuksella THL tekee tutkimuksen perusteella myöhemmin ehdotuksen korvauskriteereistä ja niiden painoarvosta. Käytettävistä kriteereistä ja painokertoimista säädetään lopulta valtioneuvoston asetuksella. Sote-keskusten korvausmallin tutkimus perustuu THL:n kokoamaan, valtakunnallisista rekistereistä koottuun tutkimusaineistoon. Aineisto käsittää vuodet 2015 ja 2016.