Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Talouspolitiikan arviointineuvosto moittii hallitusta: Sote-uudistuksen säästöt yhä epävarmoja

Talouspolitiikan arviointineuvosto kritisoi hallitusta eniten siitä, että sote-uudistuksen uskotaan yhä tuovan kustannussäästöjä. Neuvoston arvio julkistettiin keskiviikkona. Yksi sote-uudistuksen päätavoitteista on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua kolme miljardia euroa. Muut tavoitteet ovat palvelujen saatavuuden parantaminen ja terveyserojen hillitseminen. Talouspolitiikan arviointineuvosto muistuttaa, että ei ole olemassa uskottavia arvioita siitä, miten uudistus kasvattaa tuottavuutta niin, että julkiset menot pienenevät. Säästötavoitteesta kiinnipitäminen voi johtaa palveluiden laadusta tinkimiseen. Neuvoston raportissa todetaan, että talousteoria ja empiirinen tutkimus eivät anna selkeitä vastauksia siihen, ovatko yksityisten yritysten palvelut parempia tai kustannukset matalampia kuin julkisen sektorin oma tuotanto. Valtiovarainministeriö puolustaa säästöjä Valtiovarainministeriö puolustaa tiukasti sote-säästöjä. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg muistuttaa, että soten rahoituslaissa on rajoitin maakuntien kulujen kasvun hillitsemiseksi ja toisaalta perälauta vaikeuksiin mahdollisesti joutuville maakunnille. Jos maakunnan saamat rahat eivät riitä palveluiden järjestämiseen, niin maakunnalle voidaan myöntää lainaa, valtiontakausta, valtionavustusta tai harkinnanvaraista lisärahoitusta. Nerg sanoo, että säästöt tulevat monista pienistä puroista. Sellaisia ovat toimintatapojen uudistaminen, hallinnollisten kulujen väheneminen, digitalisaatio ja panostaminen perusterveydenhuoltoon, jotta erikoissairaanhoidon kalliita palveluita ei tarvittaisi niin paljoa. Pelkona kermankuorinta Neuvosto pelkää, että sote-palvelujen tuottajien korvauksista aiheutuu ongelmia. Jos korvaukset eivät vastaa asiakkaiden kustannuksia, niin palvelujen tuottajat alkavat valikoida asiakkaita. Kermankuorinnasta voi tulla merkittävä ja pitkäaikainen ongelma. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, THL valmistelee parhaillaan laskentamallia tuottajien korvauksista. THL esitteli keskiviikkona ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta, joka selvittää mitä kaikkia asiakkaiden taustatekijöitä pitäisi ottaa huomioon, kun korvauksista päätetään. Arviointineuvosto kritisoi myös sitä, että työterveyshuollon rooli ja päällekkäisten vakuutusten kysymys jäivät sote-uudistuksessa ratkaisematta. Julkisen sektorin kustannukset kasvavat, kun työterveyshuollon ja yksityisten vakuutusten piirissä olevat ihmiset listautuvat sote-keskusten asiakkaiksi. Arviointineuvoston mielestä yhä on myös epäselvää parantaako sote-uudistus palvelujen saatavuutta. Sote-uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Perustuslakivaliokunnan lausuntoa odotetaan lähiviikkoina ja sen jälkeen sote-lakeja käsittelee vielä sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka tekee lopullisen mietinnön. Tavoitteena on, että eduskunta äänestäisi sotesta vielä ennen vaalilomalle jäämistä maaliskuun puolivälissä. Hallituksella on vain yhden äänen enemmistö eduskunnassa, jos kaikki edustajat ovat läsnä ja koko oppositio ja kokoomuksen riveistä Elina Lepomäki ja Susanna Koski äänestävät sotea vastaan. Hallitus saavuttanut monta tavoitetta Arviointineuvosto antaa hallitukselle kiitoksia finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamisesta. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on kääntynyt laskuun ja julkinen talous on lähellä tasapainoa. Vuosi sitten neuvosto kritisoi hallitusta elvyttävästä finanssipolitiikasta. Vuoden 2017 ja 2018 verojen alennukset olivat huonosti ajoitettuja, koska taloudessa oli noususuhdanne. Vuonna 2019 finanssipolitiikka kiristyy lievästi, mikä sopii hyvin suhdannetilanteeseen. Julkisen talouden alijäämän pienentymisestä ja työllisyystilanteen kohentumisesta huolimatta kestävyysvajeongelma on ennallaan, neuvosto muistuttaa. Neuvosto tunnustaa virhearvion Talouspolitiikan arviointineuvoston professorit joutuvat tunnustamaan, että he erehtyivät vuosi sitten hallituksen työllisyystavoitteita koskevassa arviossaan. Vuosi sitten tammikuussa neuvosto piti epätodennäköisenä, että hallitus pääsee 72 prosentin työllisyystavoitteeseen. –Hallitus on tehnyt politiikkavalintoja, joilla on luultavimmin positiivinen vaikutus työllisyysasteeseen, raportissa sanotaan. Hallituksen politiikkatoimien ja suhdannetilanteen kohentumisen vaikutusta työllisyyteen on vaikea kuitenkin vaikea arvioida. Suurin vaikutus hallituskaudella tehdyistä uudistuksista on neuvoston mielestä todennäköisesti kilpailukykysopimuksella. Muita työllisyyttä lisääviä keinoja ovat olleet ansiosidonnaisten työttömyyskorvausten enimmäiskeston leikkaus, työn verotuksen keventäminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Ennen nykyistä hallitusta sovittiin eläkeikää nostavasta eläkeuudistuksesta. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan se kasvattaa työllisyysastetta melkein kahdella prosenttiyksiköllä pitkällä aikavälillä.