Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Tällaisista bakteereista on kyse Antti Rinteen vakavassa sairaustapauksessa - ”Mikään maailman sairaala ei halua sellaista”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sairastui joulun aikaan vakavaan keuhkokuumeeseen Espanjassa lomamatkalla. Rinne kertoi maanantaina Facebook-päivityksessään, että hänen sairauslomansa pitkittyy helmikuulle. Rinne oli saanut Espanjassa ”puutteellisen diagnoosin ja vääränlaista hoitoa”, ja lisäksi sairaalabakteerin. Rinne siirrettiin sairaalahoitoon Suomeen 11. tammikuuta. Suomessa selvisi, että Rinteellä oli vakavan keuhkokuumeen lisäksi sepelvaltimon tukos, minkä vuoksi hänelle tehtiin Suomessa pallolaajennus. Kuinka pitkään gallupjohdossa olevien demarien puheenjohtaja on poissa, ja kuinka vakavasta sairaustapauksesta voi olla kyse? Yleinen toimenpide Kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Ilkka Tierala HYKS:stä ei ota mitään kantaa Rinteen tai muun yksittäisen potilaan asiaan, vaan kertoo toimenpiteestä vain yleisesti ottaen. Pallolaajennus on Tieralan mukaan yleinen toimenpide, joka vähentää akuuttipotilaiden kuolleisuutta ja riskiä sydämen vajaatoimintaan. Niitä tehdään Suomessa vuosittain yli 15 000. –Pallolaajennus tehdään paikallispuudutuksessa. Tyypillisimmin oikeasta ranteesta viedään katetrit sepelvaltimon suuaukolle, ruiskutetaan varjoaine ja katsotaan, millaisia ahtaumia siellä on, Tierala kertoo. Varjoainekuvauksen jälkeen ahtaumaan työnnetään muovinen pallo, joka laajennetaan 10-20 barin ilmanpaineella. Usein toimenpiteen tekevä erikoislääkäri myös asentaa sepelvaltimoon metallisen verkkoputken eli stentin, joka suojaa kohtaa uudelta ahtaumalta. Tierala korostaa edelleen puhuvansa ainoastaan yleisellä tasolla. Pallolaajennus ei itsessään edellytä juurikaan toipumisaikaa, vaan potilas voi olla työkunnossa jo seuraavana päivänä. Poikkeuksen muodostavat sydäninfarktin yhteydessä tehdyt pallolaajennukset, mutta sellaisesta Rinne ei ole julkisuuteen kertonut. Keuhkokuume voi mutkistaa toipumista. Tieralan mukaan vaikutusten arvioimiseksi olisi ensin tiedettävä, kumpi vaivoista oli ensin: sepelvaltimon ongelma vai keuhkokuume. –Tällainen peitesairaus voi joskus aktivoida sydänsairauden, ja sitten tulee sydäninfarkti. –Yleisellä tasolla voi käydä niinkin, että potilas saa sydäninfarktin vähäoireisena: ei tulekaan rintakipua, vaan tulee vain hengästymistä, kehittyy sydämen vajaatoiminta, keuhkoon tulee nestettä ja siihen iskee bakteeri, Tierala sanoo. S ”Troijan hevonen” Muutamalla kymmenellä ulkomailta Suomeen sairaalahoitoon tulevalla potilaalla havaitaan sairaalabakteereita eli antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita vuosittain, kertoo Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen puheenjohtaja, infektiolääkäri ja osastonylilääkäri Mari Kanerva HUS:ista. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan suuri osa resistenttien bakteerien aiheuttamista infektioista esiintyy sairaalapotilailla, mistä tulee myös puhekielessä yleistynyt termi sairaalabakteeri. –Euroopassa riski on yleensä sitä suurempi, mitä etelämmäksi tai idemmäksi mennään, kertoo johtava asiantuntija Jari Jalava THL:stä. Suomessa antibioottien teho on edelleen hyvä, mutta tilanne on pahentumassa Euroopassa. THL:n mukaan yhä useammat bakteerit ovat kehittäneet vastustuskyvyn antibiooteille. Ulkomailta tulevien sairaalasiirtojen yhteydessä varaudutaan sairaalabakteerien mahdollisuuteen. Mikäli potilas on ollut edeltävien kuukausien aikana hoidossa sairaalassa Pohjoismaiden ulkopuolella, potilas seulotaan antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien varalta. Suomessa seulottavia bakteereita ovat MRSA, VRE ja gramnegatiiviset sauvabakteerit (ESBL ja CPE). Kyseisistä bakteereista on kerrottu enemmän tämän artikkelin lopussa. –Yksittäisten potilaiden mukana voi tulla Troijan hevonen, resistentti klooni, eikä mikään maailman sairaala halua sellaista. Kloonit voivat alkaa levitä ja siksi niitä tarkkaan seulotaan, Kanerva kertoo. Ulkomailta Suomeen siirrettyä potilasta hoidetaan aluksi yhden hengen huoneessa, ja hoitohenkilökunta käyttää suojakäsineitä ja -takkia, kunnes seulonnan tulokset ovat tulleet. Mikäli resistenttiä bakteeria ei havaita, potilas voidaan siirtää useamman hengen huoneeseen. Etelässä enemmän Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita esiintyy Etelä-Euroopassa, kuten Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa, selvästi enemmän kuin Suomessa, Kanerva kertoo. Espanja on suomalaisten suosituin lomakohde heti Viron jälkeen. Suomalaiset voivat Kanervan mukaan saada Espanjasta minkä tahansa neljästä yleisimmästä vastustuskykyisestä bakteerista. Eniten Etelä-Euroopassa esiintyy MRSA- ja ESBL-bakteereita. Myös Suomessa kyseisiä sairaalabakteereja löytyy sairaalasiirtojen yhteydessä tehtävissä seulonnoissa eniten. THL:n tartuntatautirekisterin mukaan vuonna 2017 Suomessa oli 1 479 uutta MRSA-tapausta. ESBL E.coli-tapauksia oli puolestaan 4 964. Seulottavista vastustuskykyisistä bakteereista CPE on Suomessa harvinaisin, mutta samalla vakavin. –Siihen ei välttämättä löydy kunnolla oikein mitään hoitolääkettä, jos potilas vakavasti sairastuu sen aiheuttamaan infektioon, Kanerva sanoo. Kymmeniä kuolee vuosittain Euroopassa noin 33 000 ihmistä kuolee vuosittain infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa, arvioi Euroopan tartuntatautikeskus ECDC viime vuonna. Määrä on lähes 2,5 kertaa suurempi kuin vuonna 2007. THL:n mukaan Suomessa kuolee vuosittain noin 90 potilasta antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Koska ulkomailla sairaaloiden hygienia ei välttämättä ole Pohjoismaiden tasolla, ja mikrobilääkkeitä käytetään runsaammin, ulkomailla sairaalahoitoon joutuminen lisää tartuntariskiä. –Jos mikrobilääkekuuri on päällä, se avaa ovet resistenteille bakteereille. Ne hävittävät antibioottiherkät normaalit bakteerit ja sallivat vastustuskykyisten tulla, Kanerva kuvailee. Kanervan mukaan termi sairaalabakteeri on jo vanhanaikainen, sillä mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä bakteereita voi saada muualtakin kuin sairaalasta, kuten ruoan tai juoman mukana. Yleensä bakteerit ovat elimistössä aiheuttamatta mitään oireita, mutta etenkin sairaalapotilaille ne voivat olla vaarallisia. Tällaisia ovat antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit, joiden saamiseen on suurempi riski Etelä-Euroopassa: MRSA: Stafylokokki-bakteeri on yleinen bakteeri , jota löytyy terveiden ihmisten iholta ja nenän limakalvolta. Antibiooteille vastustuskykyisiä stafylokokki-bakteereita kutsutaan MRSA:ksi. Suurin osa stafylokokkien aiheuttamista infektioista on lieviä, kuten märkänäppylöitä, paiseita ja muita ihoinfektioita, ja ne paranevat ilman antibiootteja. Stafylokokki voi kuitenkin aiheuttaa myös vakavia infektioita, kuten leikkaushaavainfektion tai keuhkokuumeen erityisesti sairaalapotilaille. ESBL: ESBL on bakteerin hankkima ominaisuus, joka tekee bakteerin vastustuskykyiseksi tavallisesti hoidossa käytetyille antibiooteille. Esimerkiksi E.coli-bakteerilla voi olla ESBL-ominaisuus. E.coli-bakteereja löytyy kaikkien ihmisten ulosteesta, ja ne ovat tavallisia infektioiden aiheuttajia. Yleisin ESBL-bakteerin aiheuttama infektio on virtsatieinfektio. Muita infektioita ovat erilaiset vatsanalueen infektiot, kuten sappirakon tai umpilisäkkeen tulehdus, sekä keuhkoinfektiot. VRE: Enterokokit ovat terveiden ihmisten suoliston mikrobistoon kuuluvia bakteereja. Tavallisimmat enterokokkilajit ovat E. faecalis ja E. faecium. Kun enterokokki kehittää vastustuskyvyn vankomysiini-antibiootille, puhutaan VRE:stä. Enterokokki aiheuttaa infektioita vain potilaille, joiden vastustuskyky on alentunut. Tavallisin enterokokin aiheuttama infektio on virtsatietulehdus. Sairaalahoidossa oleville potilaille se voi aiheuttaa myös esimerkiksi haavainfektion tai vakavan yleisinfektion. CPE CPE on suoliston bakteeri, joka on hankkinut ominaisuuksia, jotka tekevät sen vastustuskykyiseksi lähes kaikille antibiooteille. Yleisin CPE-bakteerien aiheuttama infektio on virtsatieinfektio. Muita infektioita ovat erilaiset vatsanalueen infektiot, kuten sappirakon tai umpilisäkkeen tulehdus, sekä keuhkoinfektiot. Lähde: THL