Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Ennuste: Suomelle 2,15 mitalia Tokion olympiakisoista

Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö kerää ja analysoi jatkuvasti tuloksiin perustuvaa faktatietoa suomalaisurheilijoiden menestyksestä. Tämän pohjalta se pystyy laskemaan matemaattisia menestysennusteita. Vuoden 2018 kesäurheilulajien kilpailutulosten perusteella Huippu-urheiluyksikkö ennustaa Suomelle 2,15 mitalia ensi vuonna Tokiossa järjestettävistä olympiakisoista. Laskelmien mukaan potentiaalisia mitaliurheilijoita on seitsemän: ampumaurheilija Satu Mäkelä-Nummela , trap-ammunan sekajoukkue, karateka Titta Keinänen , nyrkkeilijät Mira Potkonen ja Elina Gustafsson , painija Petra Olli sekä rullalautailija Lizzie Armanto . Potentiaalisia top-8-urheilijoita Huippu-urheiluyksikkö laskee Suomella olevan neljä: purjehtija Tuula Tenkanen , uimari Ari-Pekka Liukkonen , rytmisen voimistelun joukkue sekä keihäänheittäjä Antti Ruuskanen . –Potentiaalisiksi top-3-urheilijoiksi luokittelemme urheilijat, jotka ovat sijoittuneet pääsääntöisesti kahdeksan parhaan joukkoon ja usein kolmen parhaan joukkoon kilpailuissa, joissa ovat mukana maailman parhaat urheilijat. –Potentiaalisissa top-8-urheilijoissa vastaava kriteeri on sijoittuminen pääsääntöisesti kahdentoista ja usein kahdeksan parhaan joukkoon, Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki taustoittaa. Potentiaaliselle top-3-urheilijalle Huippu-urheiluyksikkö laskee mitalin todennäköisyydeksi 25 prosenttia ja top-8-urheilijoille 10 prosenttia. –Nämä laskelmat eivät sisällä tunteita, toiveita tai potentiaalia, vaan ne perustuvat olemassa olevaan faktaan, Lehtimäki tähdentää. Top-3:een luokiteltujen urheilijoiden määrä on isompi kuin kaksissa edellisissä kesäolympiakisoissa. 2012 Lontoon kisoissa näitä urheilijoita oli kolme ja 2016 Rio de Janeiron olympiakisoissa neljä. Vastaavasti potentiaalisia kahdeksan parhaan joukkoon sijoittuvien urheilijoiden määrä on pienempi. Sekä 2012 että 2016 luku oli yhdeksän, nyt siis neljä. Vastaavan matematiikan mukaan Suomen mitaliennuste oli ennen vuoden 2012 kisoja 1,65 ja neljä vuotta myöhemmin luku oli 1,90. Suomi saavutti Lontoosta kolme ja Rio de Janeirosta yhden mitalin. Olympiakomitea asetti ennen Pyeongchangin talvikisoja tavoitteeksi kymmenen mitalin saaliin kaksista seuraavista olympialaisista. Talviurheilijat saalistivat Etelä-Koreasta viime vuonna kuusi mitalia, joten kesälajien urheilijoille jäi Tokioon neljän mitalin aukko täytettäväksi. Tavoitteen täyttyminen ei vaikuta todennäköiseltä. –On pakko todeta, että kiire tulee neljään mitaliin, Lehtimäki myöntää. Potentiaalisten mitaliurheilijoiden listalla huomio kiinnittyy miesurheilijoiden puuttumiseen ja naisten kamppailulajien vahvaan edustukseen. Petra Olli paini viime vuonna kultaa sekä MM- että EM-kisoissa. Mira Potkonen ja Elina Gustafsson voittivat nyrkkeilyssä Euroopan mestaruudet. Titta Keinänen sijoittui karaten MM-kisoissa seitsemänneksi, mutta maailman rankingissa hän on sijalla kaksi. –Sekin täytyy todeta, että naisten kamppailulajit ovat hyvin herkkiä. Esimerkiksi Keinänen ei kilpaile olympiakisoissa tutussa painoluokassa, vaan kaksi ylintä painoluokkaa yhdistyvät yhdeksi sarjaksi. Lehtimäki toteaa.