Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kasvattaako koulu sinun lapsesi? – Monet kasvatuksen ja arjen asiat ovat hivuttautuneet koulun tehtäväksi

Suomalaista perusopetusta arvostetaan ja sen saavutuksista puhutaan ympäri maailmaa. Suomessa juhlapuheissa tuodaan esille, miten suomalainen hyvinvointi ja taloudellinen menestys ovat nojanneet laajaan ja tasa-arvoiseen osaamiseen ja sen korkeaan tasoon. Koulu on vastannut yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin usein nopeallakin aikataululla, kun on haluttu vaikkapa aikaistaa kieltenopetusta tai tuoda kokonaan uusia sisältöjä peruskouluun. Opettajien ja koulutuksen järjestäjien on pitänyt päivittää osaaminen ja miettiä, miten uudet asiat saadaan siirrettyä koulun arkeen niin, että uudet sisällöt liittyvät koulun kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen. Opettaminen ja sen kehittäminen ovat meidän perustehtäviämme ja osaamme sen hyvin. Uudet opetussuunnitelmat, koodaaminen, robotiikka ja muut uudet sisällöt sekä avoimet oppimisympäristöt sekä uudenlaiset tavat tehdä koulupäivää vaativat paljon henkilökunnalta, mutta myös oppilailta ja perheiltä. Kodit vastasivat vielä lähihistoriassa pääasiassa monista kasvatuksen ja arjen asioista, jotka hiljalleen hiipimällä ovat hivuttautuneet koulun tehtäväksi. Perusopetuksen syli on lämmin ja laaja. Lapsen ja perheen hyvinvointi on meidän tärkeimpiä tehtäviämme. Joskus kuitenkin tulee hetki, että syliin ei mahdu määräänsä enempää. Tarjoamme oppilaille aamiaista, jos kodissa sitä ei ole ollut saatavilla, teemme läksyt yhdessä koulussa. Liikutamme oppilaita päivittäin ja tarjoamme mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja kulttuuria koulussa. Hoidamme aamut ja iltapäivät niin, että oppilaan ei tarvitse olla yksin kotona. Järjestämme ja maksamme koulukyydityksen oppilaalle, joka on katkaissut kätensä lomallaan, käymme hakemassa kotoa sängystä, jos ei ole jaksanut herätä. Ohjeistamme, milloin iltaisin mennään nukkumaan ja mitä ennen nukkumaanmenoa tehdään. Toistuvasti kerromme, että liiallinen netissä pelaaminen häiritsee arjessa selviytymistä. Jaamme heijastimet ja tarkistamme pyörien kunnon, opetamme käyttämään veistä ja haarukka, kehotamme ja lähes vaadimme valvomaan kännyköiden käyttöä. Teemme tämän kaiken, jotta lapsella olisi turvallisempi ja onnellisempi lapsuus. Teemme tämän kaiken ilman sarvia ja hampaita. On kuitenkin niin, että tarvitsemme tähän työhön lisää resursseja ja yhteistyötahoja. Monilla lapsilla ja nuorilla ei elämä näyttäydy valoisana. Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli yli 3 000 tapausta, joissa lapsi oli joutunut lähisuhdeväkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Oulun tapaukset nostivat tämän suuren ja murheellisen asian kaikkien tietoisuuteen. Useat lapset ja nuoret joutuvat aikuisten, usein omien läheistensä väkivallan ja hyväksikäytön uhreiksi. Nyt kysytään, mitä koulu tekee asian parantamiseksi. Olemme varmasti mukana, mutta yksin koulu on liian vähän. Olemme Suomessa olleet esimerkiksi kansanliikkeinä pelastamassa aarniometsiä, Itämerta, maataloutta ja ilmastoa. Nyt tarvitsemme yhteistä ja voimakasta tahtotilaa ja tekoja, joilla turvataan kaikille turvallinen lapsuus ja nuoruus. Toivoisimme, että sosiaalityö ja terveydenhoito tulisivat entistä enemmän mukaan kouluun jakamaan vastuuta kasvatuksesta ja lasten terveydestä. Lisäksi toiveena olisi, että koulupoliisit palaisivat koulun arkeen. Poliisin merkitys laillisuus- ja turvallisuuskasvatuksen antajana luokassa on varmasti tehokas tapa ennaltaehkäistä väkivaltaa ja rikollisuutta sekä madaltaa lapsen kynnystä ottaa yhteyttä tarvittaessa poliisiin. Me kouluväki haluaisimme tehdä ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä ja terveyttä ja hyvinvointia parantavaa koulua niin, että ammattilaiset ja resurssit kohdentuisivat tänne meidän koulupäivään. Lasten ja nuorten kasvattamiseen tarvitaan meidän kaikkien tekoja. Pelkät toiveet, mietinnöt ja puheet eivät nyt riitä.