Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Millaiset valmiudet elämään nuorella on, joka ei ole yhdeksän vuoden aikana seurannut ollenkaan uutisia? –Uutisseuranta pitää tuoda osaksi opetusta

Peruskoulussa luetaan paljon kirjoja. Kirjojen lukemisen lisäksi kouluissa pitäisi harjoittaa myös päivittäistä uutisseurantaa. Valitettavan iso osa 7–16-vuotiaista lapsista ja nuorista on pihalla siitä, mitä maailmassa ja heidän ympärillään todella tapahtuu. Millaiset valmiudet elämään nuorella on, joka ei ole yhdeksän vuoden aikana seurannut ollenkaan uutisia? Koulujen pitäisi kohdistaa enemmän aikaa sekä resursseja lasten ja nuorten uutisseurantaan. Esimerkiksi koulupäivän ensimmäinen oppitunti voitaisiin käyttää kokonaisuudessaan tuoreimpien uutisten lukemiseen, sekä aiheista keskustelemiseen. Yhteinen keskustelu luokissa päivän painavimmista puheenaiheista olisi varmasti hyvin kehittävää toimintaa nuorille. Nuoret oppisivat muodostamaan asioista omia mielipiteitä ja perustelemaan niitä. Uutisseurannan tuominen päivittäiseen opetuskäyttöön lisäisi myös nuorten yhteiskunnallista ymmärrystä sekä parantaisi merkittävästi heidän kykyään lukea pitkiä tekstejä. Jyväskylän yliopiston teettämän Nuorten media-arki ja lukutaito -tutkimuksen mukaan uutismedian aktiivisella seuraamisella on selkeä yhteys nuorten koulumenestykseen sekä yleiseen lukutaitoon. Aktiivisesti uutismediaa seuraava nuori on noin vuoden peruskoulun oppimäärässä edellä verrattuna nuoreen, joka ei seuraa uutisia. Mitä enemmän nuori lukee eri uutislehtiä, sekä pohtii ja kyseenalaistaa asioita, sitä paremmin hän tulee pärjäämään koulussa sekä yleisesti elämässä. Niin sanotussa some-kuplassa elävä henkilö ei saa uutisvirtaansa informaatiota puolueettomasti, vaan sen perusteella, mitä esimerkiksi Facebookin algoritmi olettaa kyseessä olevan henkilön haluavan lukea. Jos päivittäinen uutisseuranta tuotaisiin opetuskäyttöön, nuorille ei pääsisi kehittymään some-kuplaa ollenkaan, koska silloin he seuraisivat laajasti eri uutislehtiä päivittäin, tahdostaan riippumatta. Aktiivinen uutismedian seuraaminen lisää nuorten yleissivistystä sekä laajentaa heidän maailmankuvaansa. Uutisseurantaan tulisi käyttää kouluissa vähintään yhtä paljon aikaa kuin kirjojen lukemiseen käytetään. En väheksy kirjojen lukemista ollenkaan. Tutkimustulosten mukaan, kirjoja lukevalla nuorella on noin 55 000 sanaa laajempi sanavarasto verraten nuoreen, joka ei lue kirjoja. Pelkällä luku- ja kirjoitustaidollakin pärjää elämässä, mutta miksi tyytyä pelkästään siihen? Mitä enemmän nuori lukee uutislehtiä, sitä todennäköisemmin hän innostuu myös kirjojen lukemisesta. Näiden kahden asian tulisi olla tasapainossa tukemassa toisiaan. Se, millaisia tulevaisuuden ammattilaisia haluamme kasvattaa, on täysin meistä itsestämme kiinni. Kirjoittaja on Porin Kaarisillan koulun oppilas