Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Puolue, joka on osittain kaltereiden takana – vasemmistolainen ja kurdeja puolustava HDP on Turkissa vaikeuksissa

Turkin valtio ja kurdit. Sopua näiden kahden välille ei ole edelleenkään löytynyt. Kurdikysymystä esillä pitävä Kansojen demokraattinen puolue (HDP) kokee, että se on yhä poliittisen ajojahdin kohteena presidentti Recep Tayip Erdoganin ja hänen Oikeus ja kehitys (AK) -puolueensa Turkissa. –Noin tuhat puolueemme jäsentä on vankilassa ja yli 10 000 jäsentämme on kierteessä, jossa he aina välillä joutuvat vankilaan poliittisina vankeina. Yritämme silti järjestäytyä, kertoo HDP:n Istanbulin osaston varapuheenjohtaja Esengül Demir . Turkin valtiojohto tosin korostaa omien sanojensa mukaan tekevänsä terrorismin vastaista työtä, ja että Turkki olisi kurdien suojelija sekä ystävä. –Suojelemme kurdeja kaikilta terroristijärjestöiltä. Ei ole eroa esimerkiksi Isisin ja PKK:n välillä, Turkin presidentin kanslian tiedottaja Ibrahim Kalin totesi Twitterissä tammikuun puolivälissä. Turkki pitää radikaalimpaa kurdien työväenpuolue PKK:ta ja siihen liittyviä aseellisia ryhmiä terroristijärjestöinä. Rauhanomaisia ratkaisuja ja dialogia korostava HDP kokee, että sitä demonisoidaan syyttä, koska puolue pyrkii parantamaan kurdien asemaa Turkissa. HDP-puolueella on Turkin 600 paikan parlamentissa 65 edustajaa. –Meitä vastustetaan myös sen takia, että haluamme siirtää valtaa presidentiltä parlamentille. Valtiojohdon ohjaamassa mediassa meitä kriminalisoidaan, mikä lisää rasismia kurdeja kohtaan, Demir kertoo. Tilanne Turkin ja kurdien välillä on tulehtunut vuosikymmenten saatossa tapahtuneiden aseellisten yhteenottojen takia. Yhteenotoissa on kuollut tuhansia ihmisiä. Nykyisistä ongelmista huolimatta tilanne on parempi kuin esimerkiksi 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin jopa kurdin kielen käyttö oli Turkissa kiellettyä. Kurdien johtohenkilöitä on ryhtynyt vankiloissa nälkälakkoihin , koska vankeja kohdellaan heidän mielestään epäasiallisesti. Vankeja on HDP:n mukaan laitettu eristyksiin ilman kunnollisia perusteita. Toistaiseksi protestit eivät ole luoneet muutosta. –Nälkälakot ja vankien eristämiset ovat nyt agendamme kärjessä yhdessä maaliskuun paikallisvaalien kanssa, Demir sanoo. Demir kertoo, että turkkilaiset suvaitsevat kaduilla hyvin HDP:n kampanjointia, mutta sosiaalisessa mediassa on toisin. –Kadulla meille voidaan tulla sanomaan, että rohkeuttamme kunnioitetaan, vaikka sanoja ei olisi poliittisesti samaa mieltä kanssamme. Sosiaalisessa mediassa saamme vihaista palautetta, mutta siellä on myös meitä kannattavia ihmisiä, hän sanoo. Kampanjointi kaduillakaan ei kuitenkaan ole aina helppoa. –Poliisi keskeyttää usein tilaisuutemme, jos yritämme järjestää kadulla lehdistötilaisuutta. Valtamedia ei kerro tavoitteistamme, mutta vaihtoehtomediassa saamme viestejä läpi. HDP:n agendaan kuuluu myös työntekijöiden oikeuksien puolustaminen. Joskus kurdien ja työntekijöiden aseman parantaminen menee yksiin. –Kurdeja käytetään paljon halpatyövoimana. Esimerkiksi Istanbulin uuden lentokentän työmaalla työskentelee paljon kurdeja heikoissa työoloissa, ja he voivat menettää työnsä, jos he peräävät oikeuksiaan, Demir selvittää. Monista vaikeuksista huolimatta Demir uskoo parempaan tulevaisuuteen. –Aina kun on ollut sortoa, sitä on vastustettu. Kurdit ovat nykyisin hyvin järjestäytyneitä ja tietoisia tilanteestaan. Myös muutkin nykyhallintoon tyytymättömät voivat tukea meitä. Tiedämme, että voimme saada aikaan muutoksen jonakin päivänä, Demir painottaa. Kurdit ovat yksi Lähi-idän Mesopotamian alueelta lähtöisin oleva kansa, joka elää vähemmistönä useassa Lähi-idän valtiossa. Kurdeja on eri arvioiden mukaan 25–35 miljoonaa. Kurdeja pidetään yhtenä suurimmista kansoista ilman omaa valtiota. Kurdit asuvat erityisesti Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian alueilla, mutta moni on myös muuttanut Eurooppaan vainojen seurauksena. Kurdeilla on oma kielensä ja kulttuurinsa. Suurin osa heistä on sunnimuslimeja. Kurdit ovat pitkään halunneet perustaa oman valtionsa eli Kurdistanin kurdien asuttamalle alueelle. Erityisesti Turkki sekä muutkin alueen maat ovat vastustaneet tätä. Itsenäisyyttä on ajanut sissisodan keinoin Turkissa perustettu PKK-järjestö. PKK:n ja Turkin välisessä konfliktissa on kuollut vuosikymmenten aikana noin 40 000 ihmistä.