Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Avohakkuukielto veisi pääosan Metsähallituksen tuloista – Se ei ole kuitenkaan luopumassa kiistellyistä hakkuista

Jos Metsähallitus luopuisi avohakkuista, eikä sitä korvattaisi lisäämällä kokonaishakkuualaa, liiketuloksesta katoaisi kaksikolmasosaa. –Talousvaikutus valtion kassaan putoaisi noin kolmannekseen nykyisestä, sanoo pääjohtaja Pentti Hyttinen . Metsähallitus tuloutti valtiolle 93 miljoonaa euroa vuonna 2017. Eduskuntaan päätyi viime syksynä kansalaisaloite, jossa esitetään Metsähallituksen luopuvan avohakkuista. Aloite keräsi 50 000 allekirjoitusta, mikä riitti aloitteen saamiseen eduskunnan käsittelyyn. Hyttinen sanoo ymmärtävänsä kritiikkiä, mikä kohdistuu avohakkuun tuomaan maisemanmuutokseen ja sen jättämään liikkumista haittaavien hakkuutähteiden määrään. –Olemme miettineet, voitaisiinko hakkuutähteet esimerkiksi hakettaa, jolloin ne eivät haittaisi liikkumista, sanoo Hyttinen. 15 eri hakkuutapaa Metsähallitus ei ole kuitenkaan luopumassa avohakkuista. –Se on tietyillä kasvupaikoilla paras keino metsän uudistamiseen. Metsähallituksella on käytössään 15 eri hakkuutapaa ja avohakkuuta toteutetaan vain pienellä osalla hakkuupinta-alasta, Hyttinen sanoo. Avohakkuuta tehdään 18 000 hehtaarilla, kun vuosittain Metsähallituksen puunhankinta kohdistuu noin 75 000 hehtaarin pinta-alalle. Avohakkuista saatava hakkuukertymä on tukkivoittoista, joten sen rahallinen arvo on noin yli puolet Metsähallituksen metsätalouden bruttotuloista. –Avohakkuukielto kohtelisi eri alueita eri tavoin. Siellä, missä valtion metsiä on paljon, vaikutukset koko puunjalostusketjuun olisivat suuret. Metsähallituksen puunkorjuusta lähtevän jalostusketjun kansantalousvaikutukset ovat noin kaksi miljardia euroa, sanoo Hyttinen. Juhlavuosi paineiden keskellä Tänä vuonna 160-vuotisjuhlavuottaan viettävä valtion maa- ja vesialueita hallitseva liikelaitos on monenlaisten paineiden keskellä. Hakkuiden ohella paineita aiheuttaa muun muassa Metsähallituksen hoitamien luontopalvelujen eli kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden hoidon rahoitus. Se tapahtuu valtion budjetin kautta. Metsähallitus on laskenut, että retkeily- ja opastusvarustuksen korjausvelka on kasvanut jo 40 miljoonaan euroon. Se tarkoittaa rapistuvia autiotupia ja lahoavia pitkospuita, taukopaikkojen polttopuuhuollon ja retkeilijöiden täyttämien roskapönttöjen tyhjennysvälien harvenemista Luontopalvelujen johtaja Timo Tanninen sanoo, että rahaa tarvittaisiin vuositasolla 37 miljoonaa euroa, jos kovassa suosiokasvussa olevien kansallispuistojen palvelutaso halutaan ylläpitää edes nykyisellään. Tämä määrä rahaa on ollut viimeksi 2016. Valtion budjetin 2020-22 kehyksessä tarkoitusta varten on vuositasolla vain 29 miljoonaa. –Kansallispuistojen kävijöiltä tulee jo palautetta, että tulipaikat ja rakenteet ovat rapistuneet. Tilanteen korjaaminen edellyttää selkeää tasokorotusta rahoihin. Kansallispuistot valtavan suosittuja Kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet viime vuosina kovassa kasvussa. Eri puolilla maata sijaitsevissa 40 kansallispuistossa kirjattiin vuonna 2017 yli 3,1 miljoonaa käyntiä. Suurimmissa kansallispuistoissa on vuosittain 100 000-500 000:een kävijää. Pienimmissä kävijämäärät jäävät 8 000–20 000:een –Joudumme panostamaan niukkoja varoja suosituimpiin kansallispuistoihin. Pienempien kävijämäärien kansallispuistojen ja muiden käyntikohteiden ylläpito heikkenee, sanoo Tanninen. Rahoitusaukkoa on yritetty paikata muun muassa myymällä ja vuokraamalla luontokeskuksia. Siinä onkin jossain määrin onnistuttu. Muutamat luontokeskukset ovat nykyään yrittäjävetoisia. Hankerahoitusta ja muuta ulkopuolista rahoitusta haetaan myös aktiivisesti, mutta kansallispuistot eivät ole muuttumassa maksullisiksi. –Eduskunta edellytti metsähallituslain säätämisen yhteydessä, että retkeilypalvelujen on oltava kansalaisille ilmaisia. Me voimme ottaa lahjoituksia vastaan, mutta emme voi itse ryhtyä aktiiviseksi käyntirahoituksen keräämisessä, sanoo Timo Tanninen. 12 miljoonaa hehtaaria Metsähallitus hoitaa ja hallinnoi valtion 12 miljoonan hehtaarin suuruisia maa- ja vesialueita. Osa sen tehtävistä on liiketoimintaa. Julkisina hallintotehtävinä se huolehtii muun muassa kansallispuistoista ja muista luonnonsuojelualueista. Niiden ylläpito rahoitetaan pääasiassa valtion budjetista. Liiketoiminnan pääosan muodostaa metsätalouden harjoittaminen valtion metsissä. Sen liikevaihto on noin 300 miljoonaa euroa. Vähäisemmässä määrin Metsähallitus tekee metsätila- ja tonttikauppaa sekä maa-alueiden vuokrausta muun muassa tuulivoimahankkeisiin. Metsähallituksen liikevaihto oli 319 miljoonaa euroa vuonna 2017. Metsähallitus tuloutti valtion kassaan 93 miljoonaa euroa vuonna 2017. Metsähallituksen henkilöstön määrä oli vuonna 2017 henkilötyövuosina 1 285, mistä likimain puolet, 594 henkilötyövuotta tehtiin metsätaloudessa. Metsähallitus täyttää tänä vuonna 160 vuotta.