Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Sivistyksen vastakohta on metsä

Mahdetaanko muualla maailmassa puida tai pohtia budjettiriihtä kuin Suomessa? Professori Janne Saarikiven uusin teos Suomen kieli ja mieli (Teos 2018) avaa usealta kantilta suomen kielen ainutkertaisia erityispiirteitä. Moniko tietää, että pohtia-verbi on alun perin tarkoittanut jyvien puhdistamista akanoista ilmavirran avulla? ”Eduskunta voi toimia kyllä graniittipalatsissa hypermodernien tietoverkkojen äärellä, mutta kielikuvien tasolla se edustaa yhä vielä agraari-Suomen toimintoja”, professori kuittaa (s. 145). Metaforan eli kielikuvan kautta syntyy uusia sanoja ja tapoja ilmaista vanhoja asioita. Metaforien kautta suomen kielellä on oma, ainutkertainen merkityskulttuurinsa, jollaista muilla kielillä ei ole. Toisinaan kielikuva voi syödä elintilan sanan alkuperäiseltä merkitykseltä. Reinhold von Becker esitti 1822 Turun Viikko-Sanomissa , että ”haluamme hankkia talonpoikaiselle säädylle kaikenlaisia hyödyllisiä tietoja, niin myös sitä kaikille järjellisille tarpeellista viatonta huvitusta, joka valistaa mieltä ja sivistää tapoja ja käytöksiä yhteisessä elämässä”. Siveästä eli siististä johdettu sivistää-verbi tarkoitti alun perin pellavien ja muiden luonnonkuitujen puhdistamista roskista. Beckerin jalanjäljissä suurmiehemme keksivät, että suomalainen rahvas tarvitsi juuri sivistystä, siis tapojen ja käytöksen siistimistä osaavissa käsissä! Näin saivat syntynsä kansakoululaitos (1866) ja kansansivistystyö (1872). Sivistys rehottaa sanastossamme. Kirjakielen noin 200 000 sanan joukosta löytyy useita tuhansia vierassanoja, joita kutsutaan sivistyssanoiksi. Saarikiven mukaan muista kielistä ei löydy tällaista sanastoryhmää. Muiden kielten puhujille ei ole ilmeisesti tullut mieleen, että vierasperäisen sanaston hallinta todistaisi jotain ihmisten korkeasta sivistystasosta. "Herännyt henki ei ota kuollaksensa ravinnon puutteessa, se luo itsellensä ravintoa. Sivistys luo itsellensä kielen, mutta ei mikään kieli luo miehelle sivistystä." ( Agathon Meurman , Kirjallinen Kuukauslehti 1880, s. 173) Sivistyksen vastakohta on Saarikiven mukaan metsä, johon Aleksis Kivi ajoi veljeksensä sivistystä pakoon. Metsässä ei tarvitse olla siveästi, siis siististi. Metsä onnistuu siinä, missä koulu epäonnistuu. Metsä on monille eurooppalaisille pelottava paikka. Sitä vastoin suomalaisille se on turvapaikka, jonka merkityksen rauhan tyyssijana tunsivat muutkin menneet tarinaniskijämme kuin Aleksis Kivi. jario.hiltunen@gmail.com Kirjoittaja on ulvilalainen opettaja ja kulttuurijournalisti.