Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Käpytikat terrorisoivat kerrostaloa – osakkeenomistajille on tullut jo tuhansien eurojen lisälasku ylimääräisistä korjauksista

Tohlopissa sijaitseva kerrostaloyhtiö on joutunut erikoisen ongelman eteen, sillä uusiin ulkoseiniin ihastuneet linnut käyvät hakkaamassa juuri remontoidut seinät reikäisiksi. Tähän mennessä betoniseinistä on paikattu jo kymmenkunta reikää ja kustannukset ovat nousseet tuhansiin euroihin. Selitystä outoon käyttäytymiseen ei ole löytynyt. Yksi lintu on myös nähty itse teossa. Laji on varmistunut käpytikaksi. Käräjätörmä 2:n ulkoseinät remontoitiin runsas vuosi sitten. Neljän eri rakennuksen asennettiin lasivillainen lisäeristys, jonka päälle pantiin hierrebetonipinta. –Työ tehtiin vuoden 2017 kesän ja syksyn aikana. Vuosihan oli aika sateinen, mutta rakennukset oli kyllä huputettu työn ajan, selvittää yhtiössä asuva Heikki Salonen . Ongelmat alkoivat urakan loppuvaiheessa. Juuri remontoituihin seiniin ilmestyi noin 10 senttiä läpimitaltaan olevia reikiä. Ne olivat kartion muotoisia ja ylsivät alkuperäiseen betoniseinään saakka. Reiän kohdalla olleet eristevillat löytyivät maasta. –Kukaan ei taloyhtiössä tiennyt mistä reiät oikein johtuivat. Sitten eräs hallituksen jäsen näki, kun käpytikka hakkasi innolla uutta seinää yhdessä päädyssä. Myös urakoitsija ja isännöitsijä vakuuttivat, etteivät olleet milloinkaan aikaisemmin kuulleet betoniseinää nokallaan hakkaavasta linnusta. Reiät pakko korjata Tähän mennessä taloyhtiö on paikannut jo kymmenkunta reikää. Seinän urakoinut yhtiö korjasi viimeistelyn yhteydessä osan. Loput ovat menneet taloyhtiön laskuun. Reiät on pakko korjata nopeasti, sillä muuten seinäpintaa valuva vesi pääsee uuden eristeen alle ja siitä seuraa lisää harmia. Itse korjaus ei ole kovin suuri, mutta paikalle pitää joka kerta hankkia suurikokoinen nosturi, jolla korjaaja pääsee riittävän ylös. Se maksaa. Viimeksi tehtyyn talonpäätyyn tuli reikiä viime syksyn aikana. Kaikuu kuin poratessa Heikki Salonen oli marraskuun puolivälissä kotonaan, joka sijaitsee yhden taloyhtiön rakennuksen päädyssä kolmannessa kerroksessa. –Äkkiä kolmannen kerroksen korkeudelta makuuhuoneemme kohdalta alkoi kuulua samanlainen ääni kuin olisi iskuporakoneella porattu. Silloin linnusta tehtiin näköhavainto. Reiät paikattiin joulukuussa ja ne olivat rakenteeltaan samanlaisia kuin aikaisemmatkin eli kartion muotoisia ja ulottuivat vanhaan betoniin saakka. Salonen muistelee, että remontin yhteydessä villapaalit makasivat maassa noin kaksi kuukautta. –Paalien kohdalla kulki muurahaisten polku ja lisäksi lukit (hämähäkit) viihtyvät hyvin sillä kohdalla. Olisikohan mahdollista, että villaan olisi jäänyt hyönteisten munia ja sittemmin aikuisia hyönteisiä, joiden äänen tikka kuulee uuden betonin läpi ja se houkuttelee hakkaamaan pinnan rikki. Moron käydessä "rikospaikalla" taloyhtiön hallituksen jäsen Hannu Joki poikkesi juttusille. Hän vahvisti, että tuhansiin euroihin nousevia kokonaiskustannuksia käsitellään lähiaikoina hallituksessa. Toistaiseksi näyttää siltä, että ne ovat kaatumassa asukkaiden maksettavaksi. Korjauksen suunnitellut Maarit Nippala A-Insinööreiltä sanoo, että päädyt on tehty hyvin yleisellä lämpörappausmenetelmällä. Aikaisemmin ei ole kuulunut vastaavista lintuongelmista. Luontotohtori otti kantaa Pyysimme Moron luontoasiantuntijalta, Tampereen luonnontieteellisen museon amanuenssilta Tomi Kumpulaiselta arviota Tohlopin lintuterrorista. Kumpulainen veikkaa, että syynä voi olla on reviirikäyttäytyminen tai yksinkertaisesti vain onttojen rakenteiden tutkiminen. Kuten videolta voi kuulla, toimii seinä rummun tavoin. Ääni on kova. –Tikkojen elämäntapaan liittyy koputtelu. Yksi vaihtoehto on aina ravinnonetsintä, mutta epäilen vahvasti, ettei villassa elä mitkään ravinnoksi kelpaavat hyönteiset. Kumpulainen tutki asiaa myös internetissä, mutta ei löytänyt vastaavia tapauksia. –Esimerkiksi puurakenteita tikat voivat käydä naputtelemassa ja joissakin tapauksissa käyttäytymistä on voitu estää verhoamalla puut jonkinlaisella verkolla. Tässä tapauksessa se ei varmaan onnistu. Kumpulaisen mielestä ongelman syy saattaa olla seinän rakenne, jota tikka pitää mielenkiintoisena koputtelukohteena. –Rauhoitettua lintua ei saa vahingoittaa. Toisaalta se ei edes takaisi mitään, sillä täysin poikkeuksellisesti käyttäytyviä lintuja voi olla useita. Mustavalkoinen. Muistuttaa valkoselkätikkaa. Pituus 23–26 senttiä, siipien kärkiväli 38–44 senttiä, paino 70–105 grammaa. Pesäkolo tavallisimmin haavassa. Sama kolo on harvoin käytössä yhtä pesimäkautta kauempaa. Munii toukokuussa 4–7 munaa. Haudonta-aika 10–12 vuorokautta. Poikaset lentokykyisiä 20–25 vuorokaudessa. Yleisin tikkalajimme. Pesii kaikenlaisissa metsissä. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 300 000–700 000 paria. Paikkalintu, jolla on muutamien vuosien välein mittavia vaelluksia syyskesällä ja syksyllä. Talvisin käyttää ravinnokseen käpyjen siemeniä, joita avaa “käpypajassaan”. Muina vuodenaikoina hyönteisiä ja joskus lintujen poikasia ja munia. Käy talvisin myös lintulaudoilla. Ääni on metallinen ja kova. Rauhoitettu.