Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Saimaalla ei tänä talvena pakerreta apukinosten parissa – lumi povaa norpille pehmeää pesimistä

Saimaan lumitilanne ja talvelle annetut sääennusteet lupailevat saimaannorpille otollisia pesimisoloja ilman ihmisten sekaantumista asiaan. Vähälumisina talvina Saimaalla on kasattu apukinoksia norppien pesäpaikoiksi, jotta kuutit eivät joutuisi syntymään avoimelle jäälle. Lumikinoksiin rakennettavat kestävät pesät tarjoavat pienelle kuutille suojaa elämän alkutaipaleelle. Tänä vuonna tehdään yksittäisiä apukinoksia vain tarvittaessa alueilla, joille luonnonkinoksia ei synny riittävästi. –Metsähallitus on yhteydessä vapaaehtoisiin niillä alueilla, joille on mahdollisesti tarvetta kolata yksittäisiä apukinoksia, kertoo suunnittelija Miina Auttila Metsähallituksesta. Metsähallituksen Luontopalvelut ohjaa ja koordinoi apukinosten tekoa. Viime vuosina apukinoksia on rakennettu runsaan 300 paikallisen vapaaehtoisen voimin ja intoa erittäin uhanalaisen saimaannorpan auttamiseen on myös tänä vuonna. WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvasen mukaan väkeä olisi tulossa tekemään apukinoksia enemmän kuin olisi tarvettakaan. Tolvanen muistuttaa, ettei Saimaalla asustavien innosta huolimatta ole suotavaa lähteä kolaamaan apukinoksia. –Apukinoksia tehdään luvanvaraisesti, koska norpan pesäpaikat on rauhoitettuja. Ilman lupia niille paikoille ei saa mennä kolailemaan, Tolvanen muistuttaa. Apukinoksia alettiin varsinaiseen suojelukäyttöön tehdä vuonna 2014. Ennen tätä Itä-Suomen yliopisto oli muutaman vuoden ajan tutkinut, olisiko apukinoksista saimaannorpalle hyötyä kehnolumisina talvina. –Tutkimus valmistui ja tulos oli, että tuntuvat toimivan. Jopa talvina, jolloin on lumikinoksia, ovat norpat hyväksyneet myös apukinokset, Tolvanen sanoo. Tutkimuksen valmistuminen olikin onnenpotku, sillä heti vuoden 2014 talvena apukinoksille oli valtava tarve. Vaikka tulevan pesimäkauden suhteen lumitilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä, voi tilanne muuttua nopeastikin. –Pari vuotta sitten tähän aikaan vuodesta oli hyvä lumitilanne, mutta päätettiin kuitenkin tehdä apukinoksia laajassa mitassa. Heti sen operaation jälkeen tulikin lämpimät kelit ja vesisateet. Käytännössä kaikki muu lumi suli pois, mutta tarkoituksella kestäviksi ja isoiksi tehdyt apukinokset kesti sen ja turvasi norpan pesinnän, Tolvanen kertoo. Lämpeneminen uhkaa saimaannorpan elämää pidemmälläkin aikavälillä. –Ilmastomallien mukaan talvet lämpenevät niin, että ei tarvitse kauhean kauas tulevaisuuteen mennä, kun on sellaisia talvia, ettei norpan pesänrakennusaikaan ole lunta. Hyvä, jos on jäätäkään. Apukinoksetkin toimivat vain siihen asti, että on jäätä ja sen päällä lunta kolattavaksi. Apukinosten lisäksi myös muunlaisiakin ihmisvoimin tehtyjä keinopesiä norpalle on kehitelty. Esimerkiksi viime keväänä saimaannorppa oli todistettavasti hyväksynyt järviruo’osta valmistetun keinopesän, sillä sellaiseen putkahti pieni kuutti. –Nyt tutkitaan, voidaanko kehittää keinopesiä, joita voidaan käyttää talvina, joina ei olisi lunta eikä jäätäkään. Tärkein tehtävä kuitenkin on se ilmastonmuutoksen hillitseminen, ettei tarvitsisi tällaisia edes miettiä. Ilmastonmuutoksen uhka norpalle on koko ajan kasvava. Mutta pinnistetään paluu positiiviselle nuotille: laajalla Saimaalla lumitilanne näyttää kokonaisuudessaan melko hyvältä. Loppuviikolle ihmisten piinaksi saapuva lumipyry lupaisi Saimaan uhanalaisille norpille hyviä pesintämahdollisuuksia. –Kyllähän tilanne näyttää paremmalta kuin moneen vuoteen. Olisi se useamman huonolumisen talven jälkeen ilahduttavaa, että norpat pystyisivät pesimään luonnonkinoksissa, joihin ovat luontaisesti sopeutuneet. Täytyy toivoa, että talvi pysyy kylmänä, Tolvanen sanoo. Viime keväänä saimaannorpan kuutteja syntyi kinoksiin ennätysmäärä. Norppia laskettiin silloin olevan noin 400.