Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Ei ole yhdentekevää, mitä oma maa pystyy tarjoamaan sinä päivänä, kun kansainvälinen kauppa tyrehtyy maalla, merellä ja ilmassa – sokerinteko ei ole vain makuasia

Nykyisinä maailmanpolitiikan levottomina aikoina kysytään syystäkin huoltovarmuuden perään. Ei ole yhdentekevää, mitä oma maa pystyy tarjoamaan sinä päivänä, kun kansainvälinen kauppa tyrehtyy maalla, merellä ja ilmassa. Näin pohjoisessa ei esimerkiksi sokerijuurikkaan viljely ole lähtökohtaisesti järkevää, kun jo Keski-Euroopassa saadaan kaksinkertaisia satoja. Miksi suomalaisen sokeriteollisuuden pääomistaja, saksalainen Nordzucker sitten jatkaa täällä? Vastaus piilee aikoinaan tehdyissä sopimuksissa, jotka laadittiin viisaasti. Säkylässä on sokeria jalostettu vuodesta 1953. Tänä päivänä Pyhäjärven rannalla seisoo Suomen ainoa sokeritehdas. Aika ajoin senkin tulevaisuus on asetettu kyseenalaiseksi. Näillä leveysasteilla ei makeaa kasva mahan täydeltä. Ei varsinkaan silloin, kun viljelijät vaihtavat tuotantokasvinsa toiseen. Suomen sokeriomavaraisuus on pudonnut alle 50 prosentin. Sokerintuotanto on ollut parina viime vuotena pahasti säiden armoilla. On kärsitty vuoroon sateista, vuoroon kuivuudesta. Sokeri ei ole ollut myöskään ravitsemusasiantuntijoiden suosiossa. Sen vaikutuksista on kertynyt monenlaista syyllisyystaakkaa. Valtiovaltakin on puuttunut peliin ahdistellen esimerkiksi makeisverolla. Nyt puhutaan sokeriverosta. Säkylässä toimiva Sucros asetti muutama vuosi sitten tuotantotavoitteekseen 100 miljoonaa kiloa ”valkoista kultaa”. Se olisi tiennyt omavaraisuusasteen nousua 70 prosenttiin. Viljelyalan pienenemisestä ja kuivasta kesästä johtuen viime vuonna jouduttiin tyytymään runsaaseen puoleen tavoitteesta. Monen ikääntyneen viljelijän lopetettua ei uusia saatu tilalle. Sopimusviljelijöiden määrä on enää 600. Heissäkin on empijöitä, koska tienestin muotoutuminen on monen tekijän summa. Nyt tilanteesta on huolestunut myös tuottajien etujärjestö MTK. Se jalkautuu yhdessä Sucroksen kanssa kentälle houkuttelemaan viljelijöitä uusiin sopimuksiin. Kiertue alkaa ensi viikolla Säkylästä ja päättyy Hämeenlinnaan. Porkkanaa on tarjolla ainakin takausten muodossa tarvittaviin korjuukoneinvestointeihin. Viljelijöitä kannustetaan myös kalliin kaluston yhteiskäyttöön. Sokeriteollisuuden jatkumisella Säkylässä on merkitystä laajalti läntisessä Suomessa. Vaikka käyntikausi kestää vain 2–4 kuukautta, sokeri työllistää suoraan tai välillisesti viljelijöiden ohella tuotantotyöntekijöitä ja kuljetusalan yrittäjiä. Sokerinteko ei siis ole vain makuasia. Kirjoittaja on eläköitynyt reksi ja nykyinen vaari.