Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Porilaista korutaiteilijaa ajaa kilpailuvietti: "Krumeluurista ei Suomessa tykätä, mutta yhä useampi uskaltautuu käyttämään näyttäviä koruja"

Korut ja pienen pojan kanssa yhdessä koettava elämä. Nämä elementit täyttävät korutaitelija Mari Syrén in päivät nykyään varsin tehokkaasti. Seitsemänvuotiaan poikansa kanssa Syrén pelaa iltaisin höntsälätkää ainoana aikuisena isossa nassikkajoukossa. Syrén on myös futismutsi. Iso osa muusta ajasta kuluukin sitten korustudiolla kävelykadun varrella. Alun perin Mari Syrénistä piti kuitenkin tulla jotain ihan muuta. Hän havitteli pääsyä akateemiselle alalle. –Hain monta kertaa yliopistoon lukemaan biologiaa, maantiedettä, kansantaloustiedettä tai englantia, mutta turhaan. En päässyt sisälle. Koska yliopiston ovet eivät auenneet, Mari Syrén lähti Helsinkiin töihin sairaalaan. –Sain noin päivän mittaisen koulutuksen alalle, johon nykyään opiskellaan monta vuotta: työskentelin sairaalassa vuoden verran leikkausvälinehuoltajana. Työvuoden aikana heräsi ajatus työstä käsityöläisammattilaisena. Syrén pääsi Kuopioon opiskelemaan jalometalliartesaaniksi, ja sitten hän lähti Lahteen kultaseppäoppiin. –Olin jo nuorena tehnyt huvikseni koruja, mutta ajatus ammattimaisesta korujen tekemisestä ei tullut vielä silloin mieleeni. Kun pääsin opiskelemaan alaan, innostuin todenteolla. Lahdesta Syrén muutti Euraan. –Eurassa oli kärjistäen sanottuna kaksi ammattivaihtoehtoa: mennä joko broileritehtaalle töihin tai perustaa oma yritys. Valitsin jälkimmäisen, vaikka se aluksi vähän hirvitti. Nyt Syrénillä on ollut oma firma jo 20 vuotta. Pari vuotta sitten hänen ja Henna Kalliokielen yhteinen korustudio siirtyi Isolinnankadun varrelta kävelykadun varrelle. Vaikka entinenkin sijaintipaikka oli hyvä, nykyinen on ehkä vielä parempi. –Meillä on täällä alakerrassa isot tilat, joissa voi pitää vaikka koulutustilaisuuksia. Olen todella onnellinen, kun pääsen nykyään toteuttamaan myös yhtä nuoruuteni haaveammateista eli opettajan työtä. Vedän kansalaisopistossa sekä Satakunnan lastenkulttuurikeskuksessa korukursseja. Mari Syrén tunnetaan esimerkiksi luonnosta, historiasta ja satakuntalaisuudesta ideoita ja vaikutteita ammentavista korusarjoistaan. Hän on toteuttanut muun muassa Tyrni-sarjan ja Yyteri-sormuksen. Syrén on myös innokas kilpailija. –Voitin viime vuonna Etelä-Puolassa järjestetyssä kilpailussa yhden viidestä pääpalkinnosta työllä, jonka tein yhdessä vanhaa valokuvaustekniikkaa käytättävän Studio 1851:n kanssa. Koska kilpailun teemana oli illuusio, poseerasin kuvassa niin kuin olisin leijuttanut käsieni välissä hopeista ilmapalloa. –Voitin palkinnoksi kilon laadukasta hopeaa. Se oli hieno palkinto. Syrén haaveilee siitä, että voisi joskus osallistua johonkin Euroopassa järjestettävään, suureen korutaiteen kisaan. –Sellaiseen kilpailuun valmistautumiseen pitäisi kuitenkin varata ainakin pari kuukautta aikaa. Se ei ole nykyisessä elämäntilanteessani kovin helppoa. Mari Syrénillä on tulossa marraskuussa erään toisen korutaiteilijan kanssa näyttely Euraan. Ajatustyö ja materiaalin kerääminen kyseistä näyttelyä varten on jo käynnistynyt. –Aina näyttelyä ennen iskee kiire ja ajatus siitä, että mihin hulluun tilanteeseen olen taas itseni ajanut! –Kuitenkin nautin kaikesta tällaisesta ja toivon, että saisin tilaisuuksia osallistua kilpailuihin ja näyttelyihin myös jatkossa. Linnan juhlat ovat sekä vaate- että korusuunnittelijoille näytön paikka. Mari Syrén on saanut monta koruaan itsenäisyyspäivän vastaanotolle menneiden daamien kannettavaksi. –Viime kerralla vaikutti jo siltä, etten saa yhtään tilausta Linnan juhliin, mutta kaksi viikkoa ennen kyseistä tilaisuutta tilauksia pamahti kaksi. Siinä sitten työnnettiin kaikki muut puuhat hetkeksi sivummalle, jotta ehdin tehdä nämä tilaustyöt. Syrénin mukaan satsaus kannattaa, sillä näkyvyys Linnan juhlissa poikii aina tilauksia ja tykkäyksiä sosiaalisessa mediassa. Vaikka suomalaiset ovatkin korujenkäytössä varsin hillittyjä, Mari Syrén on ollut havaitsevinaan pientä rohkaistumista asiassa. Krumeluurista ei Suomessa tykätä edelleenkään, mutta yhä useampi uskaltautuu käyttämään näyttäviä koruja. –Kylmä ilmastomme vaatima pukeutuminen tuo kyllä haasteita korujen käyttöön. Korujen on oltava käytännöllisiä, sillä niitä pidetään paksujen talvitakkien alla, eivätkä ne saa tarttua esimerkiksi päähineisiin ja käsineisiin. Pidän itsekin koruista, joita on helppo käyttää. Syrén tekee paljon tilaustöitä. Monella asiakkaalla on selvä visio siitä, minkälaisen korun he haluavat. Joillakin on käytettävinään taas vaikka tietty rahasumma, jonka arvoisen työn he teettävät jättäen ehkä suunnittelijalle vapaat kädet. On myös asiakkaita, jotka keräävät tilaustyönä teettämiään koruja sarjaksi asti. Mari Syrénille tämä kaikki passaa vallan mainiosti. –Kunpa saisin tehdä tätä työtä mahdollisimman pitkään. Koruseppä, jolla on studio kävelykadun varrella. Syntyperäinen porilainen, asunut nuoruudessaan Vanhallakoivistolla. Asuu nykyään 5. kaupunginosassa. Perheeseen kuuluu seitsemänvuotias poika. Harrastaa vapaa-ajalla poikansa kanssa touhuamista ja astangajoogaa. Harrastaa myös työn tekemistä: Jos Syrénillä on vapaa-aikaa, hän lähtee usein työpaikalleen koruja valmistamaan.