Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Hirvenmetsästys aiotaan sallia jousella – asetuksenmuutos lähti lausuntokierrokselle

Metsästysasetukseen on tulossa tukku muutoksia. Yksi merkittävä uudistus on hirven jousimetsästys. Aiemmin se on ollut sallittua vain pieniä hirvieläimiä metsästettäessä kuten valkohäntä-, kuusi- ja metsäpeuroja. Asetuksen muutos lähti maanantaina lausuntokierrokselle. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo, että asetuksen muutosta ovat halunneet lajin harrastajat. Harrastajat ovat toivoneet uudenlaista metsästyskulttuuria nykyisen rinnalle. Eettisyys ensimmäisenä Jousimetsästys edellyttää ampumakoetta jousella. Leppä tähdentää, että jousimetsästykseen liittyvät erittäin tarkat säännöt ja vaatimukset. –Jousimetsästyksen samoin kuin kaiken metsästyksen on oltava sellaista, että se kestää eettisen tarkastelun. Vastuullisuutta korostetaan. Jouselle asetetaan muun muassa tiukat vahvuusvaatimukset, kun kyse on kookkaista hirvieläimistä. Tällä ehkäistään se, että hirvi kaatuu, eikä jää loukkaantuneena metsään. Suomessa on tuhansia jousimetsästyksen harrastajia. Kiinnostus harrastukseen on lisääntynyt viime vuosina. Monet harrastajat kokevat jousimetsästyksen haastavana ja palkitsevana metsästysmuotona, ministeriöstä perustellaan. Säkäkorkeus nousee Hirvieläinten metsästyksessä ajavien metsästyskoirien säkäkorkeutta ollaan muuttamassa. Tähän asti säkäkorkeus on saanut olla korkeintaan 28 senttimetriä. Lepän mukaan mittaa ollaan nostamassa 39 senttiin. –Tämäkin toive on ollut harrastajilta, jotka hakevat monipuolisuutta harrastukseensa. Muutos toisi mukaan uusia koiraharrastajia. Säkäkorkeuden nostosta on saatu lupaavia kokemuksia Ruotsista. Koiran säkäkorkeus on säädelty metsästysasetuksessa. Nykyinen korkeus on rajoittanut koiran käyttöä. Käytännössä tähän tarkoitukseen on käytetty yleisesti mäyräkoiraa. Korkeuden nosto mahdollistaisi esimerkiksi dreeverin käytön ajossa. Isompaa koiraa voi käyttää hirvenmetsästyksessä niin, että se etsii hirven, pysäyttää haukulla ja metsästäjä etsii eläimen, mutta ajoon niitä ei saa käyttää. Lisäaikaa peurajahtiin Ministeriössä on seurattu huolestuneena peurakannan lisääntymistä. Kanta on suurentunut ja usein suurissa laumoissa liikkuvat eläimet tekevät tuhoa viljelyksille ja taimikoille metsissä. Myös liikenteessä peurakolarit ovat yleistyneet. Leppä kertoo, että peurajahdille on annettu lisäaikaa. Nyt peuraa voi metsästää helmikuun puoleen väliin asti. Metsästystä helpottaa luminen maa ja kirkkaat illat. –Vaikka metsästys on saanut jatkoa, niin meillä on edelleen lupiin nähden 20 000 peuraa kaatamatta. Metsästysseuroilla on nyt näytön aika saada luvat käytettyä. Naaraita nurin Yksi syy siihen, ettei peuroja ole ehditty kaataa tarpeeksi, on hirvenmetsästys. –Sehän painottuu syksystä loppuvuoteen. Keino pienentää peurakantaa on puuttua lupaehtoihin. –Esimerkiksi Varsinais-Suomessa riistakeskus on linjannut, että tietty määrä kaadetuista eläimistä pitää olla naaraita. Tämä käytäntö otetaan jatkossa käyttöön kaikilla tihentymäalueilla. Kun naaraskantaa verotetaan, niin siten pystytään parhaiten supistamaan koko peurakantaa.