Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Monessa maassa käteinen raha on vahvin maksutapa – meidänkin on osattava käyttää käteistä ainakin ulkomailla parin sukupolven ajan

Suomi on edelläkävijä kortti- ja mobiilimaksamisessa, mutta käteinen on toisinaan hyvä vaihtoehto. Näin totesi HS viime kesänä, kun parin minuutin lauttamatkan lähtöä sai odottaa moninkertaisen ajan siksi, ettei matkustajilla ollut muutamaa kolikkoa. Maksukorttien kanssa sähläävät riepovat myös silloin, kun kyseessä on jonkin tilaisuuden lyhyt kahvitauko. Ja voi olla yllätys, että jäätelöbaari hyväksyy vain käteisen muun muassa siksi, ettei se halua kallista maksupäätettä. Vaikka me suomalaiset säntäämmekin kaikkeen päätä pahkaa, tavoite jää hämäräksi – toisin kuin Ruotsilla. Siellä tiedetään jo tarkasti, että käteisen käyttö päättyy maaliskuussa 2023. Onhan Ruotsi tosin jo muutamaan kertaan ydinvoimastakin "luopunut". Alma Media selvitti viime kesänä, etteivät suurimmat pankit vähään aikaan supista käteiskassapalveluja. Pitkällä toki jo ollaan: kun Nordea sulki viime keväänä joka seitsemännen konttorinsa, jäljelle jäi 120, joista 13 on "käteiskassapalveluihin erikoistuneita". Käteisautomaatteja oli vuonna 1995 lähemmäs 2 500. Toissa vuonna niistä jo tuhatkunta oli revitty seinistä. Pankkikonttoreita oli 1985 vielä 3 566, nyt enää alle 1 000. Tosin kauppojen kassoilta ja eräistä kioskeista voi saada käteistä. Suomen Pankin rahahuollon osastojohtaja Päivi Heikkinen vertaili viime lokakuussa käteisen etuja ja haittoja. Se on kallista ja turvatonta kaupalle, mutta kuuluu hyvään palveluun. Kuluttajan on helpompi valvoa käteisensä käyttöä kuin korteilla shoppailua. Tuntuma rahaan säilyy. Suomen Pankin asiana on huolehtia, että käteistä piisaa. Sähköiset systeemit ovat pankkien omia. Monessa maassa käteinen on vahvin maksutapa, muun muassa Intiassa 90-prosenttisesti. Ihmiset suostuvat maksamaan tavaroista ja palveluista korteilla jopa 10–30 prosenttia enemmän kuin käteisellä. Maksuhäiriöiden aukot paikataan käteisellä. Viime heinäkuussa monen pankin korttimaksut tyssäsivät, ja verkkopankissa oli häiriöitä. Vain käteinen toimi. Hakkerit saavat koko digitaalisen rahaliikenteen perusteellisesti sekaisin. Jos EU:n järjestelmä joutuu kriisiin, silloin toimii vain käteinen. Setelien painaminen veisi puoli vuotta, uuden pankkijärjestelmän rakentaminen kaksi vuotta. Enää osapuilleen viidennes meistä käyttää rahaa ostoksissa. Muttei se tarkoita, että käteiseen turvautuvia saa syrjiä. Pitkien etäisyyksien alueilla käteisasiointi pankissa on hankalaa, vaikka muun muassa eläkkeet maksetaan sinne. Rahan hävittämisessä on kiirehditty liikaa. Tästä muistutti runsas kuukausi sitten Suomen Pankin johtaja Tuomas Välimäki: kansalaisia on jäänyt vaille tarvitsemiaan palveluja, tai niitä tarjotaan vain rajoitetusti. Kaikilla ei ole kykyä eikä taitoa käyttää nettipalveluja, ei edes käteisautomaattia. Ja kun pankkiin pääsee, tulisi omia rahoja voida nostaa veloituksetta ainakin kerran viikossa. Rahaa väärennetään, on aina väärennetty. Rahanpesukin on tuttu asia. Mutta nykyinen rahanpesu tapahtuu pääasiassa bittiavaruudessa. Rahat vilistävät maasta toiseen ja tililtä toiselle niin nopeasti, ettei robottikaan näe. Entä sitten nettipetokset? Kaikenlaiset huijaukset ovat kasvaneet "räjähdysmäisesti", otsikoitiin jo vuosia sitten. Lyydialaisten uskotaan keksineen rahan noin 650 vuotta eKr. Vähäaasialaisen valtion viimeinen kuningas oli upporikas Kroisos. Hänen nimellään vieläkin kutsutaan ökyäveriäitä. Persia (Iran) valloitti Lyydian vuonna 546 eKr. Nytkö tuo oiva keksintö on muka tulossa matkansa päähän? Ei tietenkään. Ja jos olisi, se keksittäisiin uudelleen. Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.