Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kylmä tosiasia on, että Pori asemoituu väärään joukkoon – uusi asenne voisi olla, että Pori on joka päivä vähän parempi kuin eilen

Porin vuoden 2018 hyvät uutiset liittyivät työllisyyskehitykseen, tapahtumien superkesään, Samkin kaupunkikampukseen, asuntomessuihin, Yyterin kehittämiseen ja paluusta 10 suurimman kaupungin joukkoon. Huonot uutiset liittyivät Venatorin alasajoon, homekouluihin, heikkoon vetovoimaan, kuntatalouteen ja poliittisen päätöksenteon poukkoilevuuteen. Kaupungit kilpailevat keskenään kasvusta, resursseista, näkyvyydestä ja huomioarvosta. Perspektiivin saamiseksi on hyvä tehdä kaksi avainkysymystä. Ensinnäkin, mikä on Porin asema kaupunkien välisessä kilpailussa. Toiseksi, mitä opittavaa Porilla voisi olla muilta suurilta ja keskisuurilta kaupungeilta. Ensimmäiseen kysymykseen on helppo vastata faktojen perusteella. Toinen kysymys on hankala, sillä Porissa ei ole perinteisesti vilkuiltu sivuille. Porin positio C21-kaupunkien eli yli 50 000 asukkaan kaupunkien joukossa on karu elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden mittareilla. Pori sijoittuu 15 elin- ja vetovoimaisuuden muuttujan vertailussa vasta sijalle 18. Porin jälkeen tulivat vain Kotka, Kouvola ja Salo. Kylmä tosiasia on, että Pori asemoituu nyt väärään joukkoon. Tilanne ei ole kuitenkaan niin heikko kuin mitä sijoituksesta voisi päätellä. Alueen perusta on kunnossa ja kyky menestyä olemassa, mutta skarpattavaa riittää joka tasolla. Nousu vaatii työtä, valintoja, päätöksiä ja tekoja. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Muilta voi katsoa, oppia ja soveltaa lupaavia juttuja porilaisin maustein. Kävin läpi yli 50 000 asukkaan kaupungit ajatuksella, mitä voitaisiin oppia muilta ja siirtää porilaiseen toimintaympäristöön. Esitän tärkeimmät opit nostoina kaupunki kerrallaan pienimmästä (Porvoo) suurimpaan (pääkaupunkiseutu). Porvoolta mainekuva, sijainti, historia ja kaupunkikuva. Salolta tulevaisuususko sekä satsaukset yrittäjiin ja yrittäjäaktiivisuuteen. Kotkalta kaupunkipuistot, viheralueet ja merellisyyteen liittyvä osaaminen. Mikkeliltä elävä tori. Rovaniemeltä joulupukki ja kansainväliset matkailijavirrat. Seinäjoelta tahto, yrittäjähenki, tekemisen kulttuuri ja rohkeus tehdä kaikki isosti. Hämeenlinnalta sijaintietu kahden keskittymän lähellä ja päärata. Vaasalta kyky keskittää resurssit energiaklusterin ympärille, taisteluhenki ja syvä yhteistyö Uumajan kanssa. Lappeenrannalta elävä kaupunkikeskusta, Venäjän potentiaali ja Sorjosen tuoma näkyvyys. Joensuulta puuosaaminen ja luonto. Kouvolalta logistiikka sekä kaupunki- ja maaseutualueiden yhteiskehittäminen. Kuopiolta halu panostaa ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, laadukkaat asuin- ja elinympäristöt ja Savon mafia. Lahdelta suuret teot vähähiilisyyden sekä arjen kestävän ympäristön puolesta sekä uusi Lahden yliopisto. Jyväskylältä panostus liikuntaan, vapaa-aikaan ja valojen hyödyntämiseen kaupunkikuvassa. Turulta sivistyshenki, Jan Mayer ja TPS:n resurssit jääkiekkoon. Oululta kyky jatkuvaan uusiutumiseen, teknologiaosaaminen ja pyöräilybaanat. Tampereelta ilmapiiri, hymypoika ja -tyttö -asenne, Wau-investoinnit ja kyky tehdä päätöksiä. Pääkaupunkiseudun kaupungeista kasvuhakuisuus, vetovoima, monimuotoisuus ja avoin ilmapiiri. Hyviä malleja löytyy pienistä ja isoista kaupungeista. Kyse on viime kädessä vain ja ainoastaan meidän porilaisten omista valinnoista, päätöksistä, teoista ja uskosta omaan kaupunkiimme. Tätä työtä ei tee kukaan muu puolestamme. Porin uusi asenne voisikin olla, että Pori on joka päivä vähän parempi kuin eilen. Kirjoittaja on porilainen valtiotieteen tohtori, joka toimii asiantuntijana Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä.