Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Vaalikone Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Miehitettyjä lentoja ja avaruusasema välipysähdyksiin – Kilpajuoksu kuuhun kiihtyy, Suomella avaruudessa jo kuusi satelliittia

Kuulaskeutumisia suunnittelevat lähivuosina Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä, Japani ja Euroopan avaruusjärjestö ESA. –Lisäksi kuuhun on lähdössä kaupallisia toimijoita Saksasta, Yhdysvalloista ja Israelista, Aalto-yliopiston avaruustekniikan apulaisprofessori Jaan Praks kertoo. Praksin mukaan 2020-lukua voidaan perustellusti pitää kuun vuosikymmenenä. Kuun ”pimeälle puolelle” tänään saapunut Kiinan Chang’e 4 -laskeutuja on vasta toinen kuuhun laskeutunut ihmisen rakentama laite sitten 1970-luvun. Edellinen onnistunut laskeutuminen nähtiin vuonna 2013, jolloin asialla olivat niin ikään kiinalaiset. Sitä ennen kuuhun laskeutui venäläinen laskeutuja 1970-luvun alkupuolella. –Kiinnostus väheni 70-luvulla, koska USA onnistui viemään kuuhun useita miehitettyjä lentoja, ja avaruustutkimuksen painopiste siirtyi esimerkiksi gps-navigointiin ja USA:n ohjuspuolustusjärjestelmään. Kiinan Chang’e 4 -laskeutuja on Praksin mukaan merkittävä, koska se on ensimmäinen kuun maapalloa kaukaisemmalla puolelle mennyt laskeutuja. Vielä merkittävämmän kuulennon Kiina tekee vuoden 2019 aikana, jolloin sen alus hakee kuusta kivinäytteitä. Se edellyttää suurempaa alusta, koska laskeutujan täytyy kantaa mukanaan polttoainetta, mikä riittää nousemiseen kuun pinnalta. Avaruuslennot halpenevat Innostus kuuta ja avaruutta kohtaan on noussut jo viimeiset kymmenen vuotta, Praks kertoo. –Taustalla on etenkin avaruustekniikan kehittyminen ja kaupallistuminen, mikä on laskenut kustannuksia huomattavasti. Avaruudesta odotetaan löytyvän suuria taloudellisia mahdollisuuksia esimerkiksi kuvaussatelliiteissa, asteroidien hyödyntämisessä ja kaivostoiminnassa. Samalla tietoliikenteen merkityksen kasvu tuo kysyntää uusille satelliiteille, jotka mahdollistavat nopeampia globaaleja yhteyksiä. Valtiot kilpailevat yhä myös maineesta kuten kylmän sodan aikaan, mutta sotateollisuuden sijaan kehitystä ajavat kaupalliset intressit. –Monet maat haluavat näyttää, että ne kykenevät toimimaan avaruudessa, Praks sanoo. 2020-luvulla kuuhun ollaan taas viemässä ihmisiäkin. Kuun kiertoradalle taas suunnitellaan avaruusasemaa, jota voitaisiin käyttää välipysähdyksiin ja esimerkiksi polttoaineen varastointiin. Nasan budjetti on ylivoimainen Avaruusvalloituksen suurin peluri on yhä Yhdysvallat. USA:n avaruushallinnolla Nasalla on yli 15 miljardin euron budjetti. Toiseksi suurin rahoitus on Kiinalla, jonka avaruusbudjetin arvioidaan olevan hieman alle viisi miljardia euroa. Yhdysvaltojen etumatkaa lisää Praksin mukaan se, että yksityisillä yrityksillä on siellä raketti- ja avaruustekniikan kehityksessä suuri rooli. Nasa tekee laajaa yhteistyötä esimerkiksi avaruusraketteja valmistavien Space X ja Blue Origin -yhtiöiden kanssa. Yhtiöiden ykköstavoitteena on miehitetty Mars-lento. –Kuu nähdään avaruustutkimuksessa nykyään maapallon takapihana. Todellinen tähtäin on Marsissa, Praks sanoo. Yhdysvallat on vahvimmilla Mars-lentojen kehittämisessä Praksin mukaan juuri vahvojen yksityisten yritysten vuoksi. –Miehitettyä Mars-lentoa saadaan silti odottaa luultavasti vielä parikymmentä vuotta. Suomen vahvuus on satelliiteissa Maapalloa kiertää jo kuusi suomalaista satelliittia, ja lisää on luvassa lähivuosina. Joulukuussa avaruuteen laukaistiin Suomi 100 -satelliitti, joka on jo ehtinyt lähettää ottamiaan kuvia maan kamaralle. Kyse on nanosatelliitista, joka painaa vain runsaan kilon. Kooltaan se on vain vähän yli 10 senttiä korkea ja leveä. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi laukaistu satelliitti ottaa valokuvia maapallosta ja havainnoi lähiavaruuden magneettisia ilmiöitä ja niin sanottua avaruussäätä. Avaruussää vaikuttaa esimerkiksi revontulien ilmenemiseen. Suomi 100 -satelliitin ottamia kuvia pääsee katsomaan satelliitin verkkosivuilta . Loppuvuonna avaruuteen laukaistiin myös kaksi muuta suomalaista satelliittia: Iceye-yhtiön tutkasatelliitti X2 ja Reaktor Space Labin valmistama Hello World -satelliitti. Vastaavien nano- ja mikrosatelliittien laukaisemista suunnittelevat Suomessa tällä hetkellä useat yliopistot ja yritykset. –Suomessa on kehittymässä maan kokoon nähden vahva piensatelliittiala, sanoo Aalto-yliopiston avaruustekniikan apulaisprofessori Jaan Praks. Aalto-yliopiston yhteydessä toimivassa Euroopan avaruusjärjestö ESA:n yrityskiihdyttämössä toimii vuosittain noin kymmenen avaruusalasta ammentavaa yritystä. Yritykset kehittävät avaruustekniikoita laidasta laitaan. Yhdessä hankkeessa kehitetään esimerkiksi menetelmää ruuan valmistamiseksi hiilidioksidista sähkön avulla. Tällaista tekniikkaa tarvitaan tulevaisuuden pitkillä avaruuslennoilla. Tutkasatelliitteja rakentava suomalainen Iceye taas on kerännyt jo noin 60 miljoonan euron kansainvälisen rahoituksen.