Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Vaalikone Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kun uusi Ruokavirasto aloittaa, joka viides pomon paikka katoaa

Ruokaviraston pääjohtajalla Antti-Jussi Oikarisella on pitänyt vuodenvaihteessa kiirettä. Maaseutuvirasto (Mavi), Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskuksesta yhdistyvät tammikuun alussa Ruokavirastoksi. Uuteen kokoonpanoon on valittu viime päiviin saakka johtajia ja esimiehiä. Oikarisen mukaan noin viidennes johtajapaikoista häviää virastojen yhdistymisessä. –Johtamistehtävien vähennys on yksi suora ja konkreettinen seuraus yhdistymisestä. Henkilöstön kokonaismäärä ei sinänsä muutu, vaan säilyy noin tuhannessa, Oikarinen kertoo. Ruokaviraston pääpaikka on Seinäjoella, mutta se toimii monipaikkaisesti, eikä pääpaikka vaikuta henkilöstön sijaintiin. Toimipaikkoja on yhteensä 20, joista Helsinki on henkilöstömäärältään suurin. –Tämä monipaikkaisuus on eduskunnan tahto. Henkilösiirtoja pyritään välttämään, paitsi tietenkin ihmisten omasta tahdosta tapahtuvia. Ruokavirastossa on käytössä joustotyö, joka tarkoittaa, ettei töitä välttämättä paiskita työpisteellä istuen kahdeksasta neljään, vaan työn luonne määrää sen ajan ja paikan. Joustotyö venyy tavallaan vielä enemmän kuin etätyö. –Vapaus ja vastuu kulkevat toki tässä käsikkäin. Tavoitteena tietojärjestelmien parempi yhteensopivuus ja toimivuus Mavin, Eviran ja maaseutuhallinnon tietojärjestelmien yhdistämisen syntysanat lausuttiin ääneen traktorimarssilla keväällä 2016. Silloinen maatalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) yritti tyynnytellä viljelijöitä, jotka olivat suivaantuneet maataloustukien maksuaikatauluista. Maksumuutosten kerrottiin tuolloin aiheutuneen siirtymisestä uudelle EU-ohjelmakaudelle, johon ei osattu tietojärjestelmissä varautua tarpeeksi hyvin. Ruokaviraston tavoitteena on tietojärjestelmien entistä parempi yhteensopivuus ja toimivuus. –Toki toivomme, että tukijärjestelmät ylipäätään yksinkertaistuisivat, minkä on sanottu monesta suusta olevan nyt neuvoteltavana olevan EU-rahoituskauden 2021–2027 tavoitteena. Tätä yksinkertaistamista Ruokavirasto yrittää Oikarisen mukaan mahdollisimman paljon edesauttaa jakamalla poliitikoille tietoa etukäteen. Ruokavirasto vastaa myös EU-tukien valvonnasta Mavin eli vuodenvaihteesta lähtien Ruokaviraston vastuulla on edelleen myös EU-tukien valvonta, jota ely-keskukset toteuttavat käytännössä. Oikarisen mukaan paljon parjattua maataloustukien valvontaa voidaan yksinkertaistaa uuden teknologian avulla. –Tulevaisuudessa tiloille menon sijaan voidaan käyttää enemmän satelliittivalvontaa ja esimerkiksi drone-lennokkikameroita tai paikkaan sidottuja kuvia. Paperisodan digitalisoinnissa maatalous on aivan kärjessä, sillä viljelijät jättävät jo 95 prosenttia hakemuksista sähköisesti. Oikarainen painottaa, että Ruokaviraston tehtäviin kuuluu ottaa huomioon monet tämän päivän ja tulevaisuuden megatrendit, kuten ruokaturvallisuus ja ilmastonmuutos. Maatalous on kipuillut viime vuodet kannattavuuskriisissä. –Ruuantuotannon kilpailukyky heijastuu ruokaturvallisuuteen ja toisinpäin. Tehtävänämme on tarjota ruokaketjussa parhaat mahdolliset edellytykset näihin molempiin. Vuoden 2019 alusta Elintarvikevirasto (Evira), Maaseutuvirasto (Mavi) ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskuksesta yhdistyvät Ruokavirastoksi. Trafista, Viestintävirastosta ja Liikenneviraston tietyistä viranomaistehtävistä tulee Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom). Nykyinen Liikennevirasto jatkaa Väylävirastona. Tammikuun alusta 2021 Luovaan eli valtion lupa- ja valvontaviranomaiseen kootaan valtion lupa-, valvonta- ja ohjaustehtäviä aluehallintovirastoista, ely-keskuksista, keha-keskuksesta, Valvirasta ja Melasta. Uutuuden tehtäviä Ruokavirasto edistää, valvoo ja tutkii elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua, eläinten terveyttä, hyvinvointia ja kasvinterveyttä sekä maa- ja metsätalouden tuotantoon käytettäviä lannoitevalmisteita, rehuja, kasvinsuojeluaineita, siemeniä ja taimia. Ruokavirastolla on huomattavaa rahallista valtaa, sillä se vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahastojen varojen käytöstä Suomessa.