Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Lakimiehen huomio kaivoslaista: ”Juuri tämä on niin pahasti pielessä - Poliitikon on tietysti mukava paistatella tuloksella”

Sdp:n eduskuntaryhmän lainopillinen asiantuntija Valtteri Aaltonen sanoo, että nykyisellä toimintatavalla suomalaiset veronmaksajat maksavat tosiasiassa todella kalliisti kaivostoiminnan tuomista työpaikoista. Aaltosen mukaan kyse on kuitenkin laajemmasta, kuin pelkkää kaivostoimintaa koskevasta ongelmasta. ”Juuri tämä on niin pahasti pielessä suomalaista aluepolitiikkaa ja joskus vähän muutakin suomalaista elinkeinopolitiikkaa ohjaavassa ajattelussa. Tähtäimen pitäisi olla koko ajan pitemmän aikavälin kansallisessa kokonaisedussa, eikä siinä saadaanko paikkakunnalle X ensi vuodeksi 100 työpaikkaa. Poliitikon on tietysti mukava paistatella jälkimmäisen kaltaisella konkreettisella tuloksella, mutta jos sen vuoksi uhrataan paljon noiden työpaikkojen tuomaa hyötyä paljon suurempi kokonaisetu, sellainen on loppujen lopuksi tappiollista toimintaa meille kaikille. Pitemmällä aikavälillä se on tappiollista myös sille paikkakunnalle X”, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan . Poliitikot reagoivat tällä viikolla laajassa rintamassa australialaisen kaivosyhtiö Dragon Miningin toimintaan. Kokoomuslaiset kansanedustajat Pauli Kiuru ja Timo Heinonen ovat tehneet tapauksesta kirjallisen kysymyksen ja elinkeinoministeri Vihreistä on vaadittu uutta kaivoslakia Suomeen Dragon Miningin tapauksen seurauksena. Myös Valtteri Aaltosen mukaan kaivoslaki olisi tärkeä korjata niin, että lyhytnäköisen pistemäisen talousajattelun sijaan katsotaan laajemmin kansallista etua. ”Kaivostoiminnan kuuluu olla elinkeinotoimintaa muun elinkeinotoiminnan rinnalla. Sitä on aina punnittava suhteessa ympäristölle ja alueen muille elinkeinoille aiheutuviin haittoihin. Ennen kaikkea Suomen on alettava toimia uusiutumattomien luonnonvarojensa suhteen niin kuin useimmat muut maat. Niiden pitää ensi sijassa kuulua valtiolle, joka sitten myöntää lupia niiden hyödyntämiseen riittävää korvausta vastaan esimerkiksi kaivosveron tai kaivosoikeuksien huutokauppaamisen tms. muodossa. Ennen kaikkea on ymmärrettävä, ettei meillä ole velvollisuutta sen enempää kuin mitään hyvää syytäkään antaa maaperämme rikkauksia ilmaiseksi kelle vain haluavalle. ” Myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Anni Huhtala sanoo, että valtion kannattaa aina ottaa niukkojen luonnonvarojensa käytöstä korvaus. ”On selvää, että yritykset eivät jätä kannattavaa investointia tekemättä kaivosveron takia”, hän toteaa Helsingin Sanomissa. Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä puolestaan toteaa, että hallitus laiminlyönyt vastuujärjestelmän kehittämisen. Määtän mukaan valtausjärjestelmän pitäisi olla kaivoslain muuttamisen keskiössä. Myös Valtteri Aaltonen luonnehtii Suomen nykyisen kaivoslain perustuvan edelleen 1700-luvulta periytyvään valtausmalliin. ”Nykyinen kaivoslaki on vuodelta 2011. Se on siinä mielessä varsin poikkeuksellinen, että Suomen valtiolla ei laissa katsota olevan mitään etuoikeutta Suomessa sijaitseviin kaivannaisesiintymiin, vaan kuka vaan voi tulla ja hyödyntää niitä. Tämä on nykyään suht poikkeuksellinen tapa käsitellä mineraalien tapaisia arvokkaita uusiutumattomia luonnonvaroja. Useimmissa verrokkimaissa valtio omistaa tämän kaltaiset luonnonrikkaudet ja myöntää lupia niiden hyödyntämiseen”, hän kirjoittaa. Suomen toimintatavan ”absurdiuden” voi Aaltosen mukaan ymmärtää miettimällä esimerkiksi tilannetta, jossa kuka tahansa voisi mennä Norjaan tai Venäjälle, ilmoittaa vallanneensa sieltä jonkin öljyrikkaan alueen ja aloittaa öljynporauksen omaan laskuunsa ilman, että valtiolla on mitään sanomista asiaan. ”Siltä varalta, että joku haluaisi yrittää, niin voin kertoa ettei onnistu”, hän toteaa.