Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Suomalainen perusturvan taso saa toistuvasti moitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta – leikkaukset ovat huono lääke lapsiköyhyyteen

Kun tonttulaulut soivat vielä hennosti mielessä ja auttamisen halu on pinnalla joulun jäljiltä, on hyvä katsoa mitä erilaisten joulukeräysten ja -lahjoitusten taustalla on. Tavalliset suomalaiset jättävät paketteja joulupuukeräyksiin ja yritykset lahjoittavat joulutervehdysrahojaan ruokalahjoituksiin siinä toivossa, että joulusta olisi iloa myös niille lapsille ja perheille, joiden oma talous ei mahdollista yltäkylläistä joulua. Joka yhdeksäs lapsi elää köyhässä perheessä. Heitä on Suomessa jo 150 000, eli saman verran kuin asukkaita Porissa, Raumalla, Ulvilassa ja Eurassa yhteensä. Kyse ei ole mistään marginaalista tai pienestä epäonnisten joukosta. On hienoa ja tärkeää, että yksittäiset ihmiset kokevat tarvetta auttaa hyväntekeväisyyden muodossa. Heidän ansiostaan joulussa on enemmän iloa ja hyvää mieltä. Pienituloisissa talouksissa pitää kuitenkin murehtia ruoasta, vuokrasta, vaatteista, lääkkeistä ja muista välttämättömistä tarpeista vuoden jokaisena päivänä, eikä hyvinvointiyhteiskunnaksi itseään kutsuvaa Suomea voi rakentaa pelkästään ihmisten hyvän tahdon varaan. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että järjestelmä tarjoaa tällä hetkellä lapsiköyhyyden lääkkeeksi pienituloisten etuuksien leikkauksia, varhaiskasvatuksen rajoittamista ja toisen asteen ammatillisten opintojen lähiopetuksen merkittävää vähentämistä. Lapsiköyhyyden lisääntymisellä lienee yhteys myös heikkeneviin oppimistuloksiin. Vaikka toisaalta lukemaan opitaan koko ajan nuorempana, 15-vuotiaista pojista joka kahdeksas ei enää osaa lukea kunnolla. Vajavaisella lukutaidolla on vaikea lähteä jatko-opiskelemaan ja tilastot kertovat rajua faktaa myös muun muassa nuorten miesten koulutusasteesta. Melkein joka viides 20–24-vuotias on vailla koulutus- tai työpaikkaa. Suomalainen perusturvan taso saa toistuvasti moitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta ja senkin jälkeen muun muassa työttömyysturvaa on pienennetty aktiivimallin ja indeksijäädytysten kautta. Yhä useampi työtön, lapsiperhe ja eläkeläinen on ruoka-avun varassa. Köyhyys ei vähene perusturvan tasoa madaltamalla, eikä koulutustaso nouse opetusta vähentämällä. Lääkkeitä näihin ongelmiin olisi kuitenkin olemassa. Jospa tehtäisiin yhdessä uuden vuoden lupaus: poistetaan Suomesta lapsiköyhyys. Kirjoittaja on porilainen kaupunginvaltuutettu (vas.).