Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Järkyttävä skenaario: Tulvien aiheuttamiin vahinkoihin ennustetaan Porin alueella yli 200 prosentin kasvua vuoteen 2100 mennessä

SYKEn tuoreen raportin mukaan tulvariski vähenee hieman lyhyellä aikavälillä, mutta kasvaa merkittävästi pitkällä aikavälillä. Väestömuutokset ja talouskasvu lisäävät tulville altistumista sekä haavoittuvuutta monilla alueilla. Suomen tulvariskit kaksin- tai kolminkertaistuvat SYKEn arvioiden perusteella vuoteen 2100 mennessä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuret. Sosioekonomisen kehityksen vaikutus tulevaisuuden tulvariskiin on erityisesti lyhyellä aikavälillä merkittävämpi kuin pelkän ilmastonmuutoksen. –Väestömuutoksen vaikutus koko Suomen tulvariskiin kokonaisuutena on pieni, mutta väestön ikääntymisen myötä sosiaalinen haavoittuvuus kasvaa monilla alueilla, toteaa tutkija Maija Tiitu SYKEstä. SYKE on mallintanut tulvariskien kasvua erilaisten skenaarioiden avulla. "Keskitieksi" nimetyn skenaarion mukaan vuonna 2100 Porin alueella tulvien aiheuttaman vuosivahingon odotusarvo on 9,3 miljoonaa euroa vuositasolla. Kasvua vuoteen 2015 on huimat 207 prosenttia. Satakunnassa tulvariskialue kattaa käytännössä koko rannikon ja Kokemäenjoen alajuoksulta Nakkilaan asti. Merkittävin riskialue ulottuu Kokemäenjoen suuntaisesti Ulvilasta Pihlavanlahdelle ja kattaa muun muassa melkein koko Porin keskustan. Riski on kasvussa joka tapauksessa. Parhaimmillaan vuoteen 2100 mennessä vuosivahinkojen ennustetaan kasvavan 96 prosenttia ja pahimmillaan 523 prosenttia. Verkkopalvelussa voi katsoa tarkemmin, miten eri alueet ja skenaariot eroavat toisistaan. Sen avulla voi arvioida esimerkiksi ilmastonmuutoksen merkitystä suhteessa väestömuutokseen ja talouskasvuun eri vuosina sekä eri skenaarioilla. Maankäytön suunnittelua SYKEn kehitysinsinööri Antti Parjanteen mukaan tulvariskejä voidaan hallita maankäytön suunnittelulla. –Jotta Suomen tulvariskien hallintaa voitaisiin tehostaa, pitäisi jatkossa varautua ennakoivasti tuleviin riskeihin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa, Parjanne sanoo. Hän toivookin arvioista olevan hyötyä tulvariskien hallintaa suunnittelevien lisäksi kunnille, kaavoittajille ja muille tahoille. –Skenaarioihin sisältyy paljon epävarmuuksia. Tuloksia ei kannatakaan käyttää sellaisenaan tulevaisuuden suunnittelun lähtökohtana, vaan enemmänkin varautumisen tukena sekä herätteenä tarkempiin alueellisiin arvioihin, Parjanne toteaa.