Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Lue kaikki Satakunnan Kansan joulurunot täältä

Satakunnan Kansan joulukalenteri Jouluhimmeli huipentuu tänään Porin prikaatin varusmiesten tekemään minielokuvaan . Joulukalenterissa esiintyivät julkisuuden henkilöt ja muut yllättävät hahmot laidasta laitaan. Tulkitsijoita yhdisti suhde Satakuntaan. –Runoja lausumaan pyydettiin paikallisia julkisuuden henkilöitä, joista osa on valtakunnallisestikin hyvin tunnettuja. Suhtautuminen projektiin on ollut jopa hämmentävän innostunutta, sanoo uutispäällikkö Hannu Pitkäranta . Mukaan lähtivät niin Satakunnan pienin koulu Rikantilan koulu kuin koreografi Jorma Uotinenkin . Videoissa esiintyivät monen muun ohella muun muassa myös nyrkkeilijä Elina Gustafsson , kiekkolegenda Vellu Ketola , muusikot Simo Silmu ja Neumann sekä yrittäjä Peter Vesterbacka . Runot joulukalenteriin valitsi mielipideosaston toimittaja Juulia Nevala . Hän myös otti yhteyttä kaikkiin runoja kirjoittaneisiin ennen nauhoituksia. –Runot ovat usein erityisesti kirjoittajilleen todella tärkeitä. Projektin hienointa antia olivatkin puhelut kalenteriin valittujen runojen kirjoittajille. Tunne siitä, kuinka otettuja kirjoittajat olivat runonsa valinnasta kalenteriin, välittyi puhelimitse. Kerran kostuivat omatkin silmät, kun kuuli liikutuksen langan toisessa päässä, Nevala sanoo. Kaikki runot ovat yhä luettavissa Satakunnan Kansan verkkosivuilla. Nyt niistä voi myös äänestää parasta . Yyterin yö, lausuja toimittaja Ville Hammarberg 1.12. Yyterin yöstä kantautuu meren raskaita huokauksia... Kuun hohteessa rantaan murtuvat mainingit tanssittaa hellästi hyväillen hiekanmuruja. Merihiekan luoma ihastelun aihe on juuri palautunut kemiantehtaan kurimuksesta. Sametinpehmeä pimeys raottaa aistimuksille ikiaikaista esiriippua... Meri on elämä! Suojelkaa sitä! Arto Viertola Pidä kaverista huolta, lausuja yrittäjä Peter Vesterbacka 2.12. Hiekalla olen hylättynä, taipaleet monet käytynä. Veistetyt aironi menetin, ne ajan myötä kadotin. Aurinko nyt kokkaa lämmittää, syys kylmää talvea edeltää. Kaverin kylkeä kolisteltiin, isäntää kun laiturissa ooteltiin. Missähän kaveri onkaan nyt, ei ole kuulunut, ei näkynyt. Pitäkää kaverista huolta, olkaa heikomman puolta. Paavo Valtanen A, B VAI C? lausuja kaksinkertainen missifinalisti Jenna Ruohola 3.12. Mu piti tännää tul, mut joku tauti o mul jost e yhtää tykkää,  ko se sänkyy mua lykkää. Tohtori funteeras aata ja beetä, mää ehroti ceetä. Puristi vaa päätäs, ja troppii määräs. No ny o tauti voitettu, ulkoilmaaki jo koitettu. Vitkallee ny nosta jalkaa, jahka täys faartti alkaa. Ei sil luonnol mittää voi, silviisii mää taas tää koi. Kirsti Marmela Uusi aika, Lausuja Emil Cedercreutzin museon johtaja Henry Flinkman 4.12. Hohtaa nurmi tuhansin timantein kuin oisi taivas tullut maaksi. Tähdet pudonneet luota linnunradan, hylänneet galaxinsa ainiaaksi. Ovat varjot kaikki kauas paenneet, ja pimeys on valon häikäisemä. Tänä aamuna kun taivas muuttui maaksi, ehkä uuden ajan on tää syntymä. Hilla-Elisa Sainio Ylioppilaille, Lausuja Kankaanpään Mailaa edustava Superpesis-pelaaja Joonas Peltomäki 5.12. Tuoksua ja tunteita on tänään täynnä maa. Uudet ylioppilaat nyt valkolakit saa. Gaudeamus Igitur jo vihdoin kajahtaa. Virtaa onnen kyyneleet ja ruusut tuoksuaa. Tulevaisuus tuntematon tänään olla voi. Gaudeamus Igitur vain mielessänne soi. Ihanaa, kun onnistuitte missä pitikin. Parasta, jos jostain saitte laudaturin! Hilkka Simpanen Minun Suomeni, Lausuja taidekauppias Reijo Oras ja taidemaalari Johanna Oras 6.12. Olen matkannut paljon maailmalla, monia polkuja kulkenut tämän taivaan alla. Koskaan en kauniimpaa maata nähdä saa kuin on tämä rakas Suomen maa. Tämän esi-isämme rakensivat, he peltoja raivasivat kivikoista, niitä kuokkivat vaivalla synkistä soista. Monet verellään maksoivat kalliit lunnaat, jäi meille nämä ihanat kotimaamme kunnaat. Vihreät metsät, kukkavainiot, siintävät järvet siniset, ikivanhat tummat kalliot. Ne kaikki vuorollaan minulle muistuttaa, en lahjaksi saanut, minullekin taisteltiin, tämä kaunis, rakas, syntymämaa. Emmi Simonen Kuusi, Lausuja Sampo-Rosenlewin toimitusjohtaja Jali Prihti 7.12. Tuo joulun puu, niin tuttu monen vuoden takaa. Aina uudestaan se katseen kääntää kohti. Aina kauniimmilta näyttävät ne oksat ristinmuotoiset. Aina kirkkaammin sen kynttiläiset valaisee, tuo rauhaa. Aina suurenee sen tähti latvassaan, joka Betlehemin paimenia johti kulkemaan luo Jeesus-lapsen. Kuusi. Se tänään ja joka joulu uudestaan vie lähemmäksi meitä joulun sanomaa. Eila Turunen-Horste Valon lintu, lausuja Nao-robotti Titus 8.12. Lauloi lintu viestin tuoden, lauloi soinnit taivaalliset. Sydämistä salvat aukoi, aukoi salvat raskaimmatkin. Sydämiin se toivon antoi, antoi toivon valoon uuteen. Murheen lääkkeeksi antoi voimaa, voimaa valoon, ikuisuuteen. Lauloi lintu pieni meille poistaen surun, ilon antoi. Valoa kohti sen laulu kantoi. Anja Piipari Hauras uusi elämä, lausujat Porin teatterin Arsenikkia ja vanhaa pitsiä -näytelmän näyttelijät Anna-Maija Kokkinen ja Hannele Lanu 9.12. Syntyi pienen pieni ihminen. Lapsonen on keskonen ja kalju kuin Kekkonen. Alkuviikot sairaalassa vietetään, sitten kotiin päästetään. Voimia kotona toimia äidille tarvitaan nyt lisää, apuun siis myös isää. Vauvalla kovasti koliikkia, vanhemmilla pahasti paniikkia. Naapuritkin seinän takana vauvan itkusta nipottaa. Sittenkö vasta helpottaa, kun käyttää pottaa? Sekös nyt lohduttaa. Vaikeudet nämä voitettiin, eteenpäin tästä selvittiin. Vanhempien silmäterä on nyt leikeissään ketterä. Tuo päiviin iloa ja valoa, öitäkään ei tarvitse valvoa. Markku Keitaanpää Ystäviä tarvitsemme, lausujat Eurajoen Rikantilan pienen kyläkoulun oppilaat 10.12. Elät hyvää elämää, kun sulla on monta ystävää, silloin et yksin jää. Ystävät kun sulla seurana on, olosi on huoleton, et oo iloton. Apuaan ystävät ystävilleen ojentaa, se huolet huojentaa, hyviä ystäviä kun omistaa. Jos elää ilman yhtään ystävää, elää tyhjää yksinäistä elämää. Ystäviä kaikki ansaitsee, kaikki ystäviä tarvitsee. Maire Forss Rakkaus parantaa, lausujat Aki Manninen ja Rita Niemi-Manninen 11.12. Vuorolapun numero verikokeisiin tietää pitkää odotusta. Hiljaisten istujien kasvoilla on kaikilla epävarmuus ja huoli. Päivälehti peittää omani, mutta maailman katastrofit ahdistavat lisää. Lasken lehden ja ajattelen meitä. Olen odotussalin ainoa joka hymyilee. Pertti Laurila Ystävyys, lausuja uutisankkuri Kirsi Alm-Siira 12.12. Poro pieni eksyi laumastaan, talvi tulee: alkaa pakastaa. Mistä lämmin talli löytyisi? Äiti? Isä? Kuka korvaisi? Harhaili se yössä mustassa ja etsi ruokaa umpihangessa. Kun valon näki puiden lomasta, se alkoi unelmoida kodista omasta. Poro hiljaa kulki kohti valoa ja lähestyi pientä taloa, jossa tonttu yksin asusti, sekä lahjoja lapsille valmisti. Kun poro hiljaa oveen raapaisi, tonttu ilahtui, hän ääneen kiljaisi. Kun tonttu oven avasi, niin poro tupaan ravasi. Tontun ilo oli suuri, kun ystävä löytyi juuri. Yhdessä ne alkoi asustaa ja yksinäisyys sai mennä metsän taa. Lapsille lahjat jakoivat vielä, joulun sanomaan he uskoivat. Kunpa lämmin koti löytyis kaikille, sekä ystävä yksinäisille. Mirja Hotti Avain, Lausuja Porin asuntomessujen projektipäällikkö Kari-Matti Haapala 13.12. Olen kiertänyt maat ja mannut, sinua etsien. Poluilta tai kaduilta mistään sua löydä en. Miksen parempaa huolta pitänyt, päästin otteeni lipsumaan. Selvänä pidin aina, että täällä yhdessä taivalletaan. Nyt joku toinen pintaasi hyväilee, mieli ajatuksia täynnä hyräilee. Minä pelon sekaisin miettein istun, ja aika matelee. Oli vaivatonta kulkuni mulla, ja siitä kiitos kuului sulle. Niin lujasti sinua nyt kaipaan, kun ei ovet aukene mulle. Päivi Vasama Hiihtoretkellä, Lausuja hiihtäjä Ristomatti Hakola 14.12. Hiihdin hiljalleen hohtavilla hangilla honkien havistessa. Hartaan huuman humistessa hakeuduin honkien holvistoon. Havaitsin harteillani hetkellisen heikkouden. Hain hakoisen havuston. Heittäydyin huiviani heilauttaen huoahtamaan. Hain herkkuleipäni hiihtorepustani. Haukkasin halusta hampaillani huokoista hapanleipää. Hetken haistelin havumetsän hajuja. Huomasin hiiren hyppineen hangella. Hakeuduin hiihtoladulle. Halusin hypätä hyppyristä, huomasin heti haaveeni hurjan huonoksi. Hiihtelin hiljakseen hankien hohtaessa. Hetket hiihtomatkastani halusin hallita huomassani huomennakin. Ritva Ruohonen Sinulle, Lausuja jääkiekkolegenda Veli-Pekka Ketola 15.12. Kauniit, sirot sormesi piirtävät ilmaan lempeää tuulta, aaltoja. Rakastan sormiasi. Hymysi, silmien loiste puhuvat kuun kuvasta, ajasta, jolloin äänet leikkivät keskenään. Rakastan silmiäsi. Aalloista tulee meri, kohisee korvissani. Kun avaat silmäsi, hymyilen Sinulle. Älä sulje silmiäsi, aika ei muuten riitä. Rakastan kauttasi virtaavaa aikaani. Erik Söderberg Mikä ihmisen eläissä, Lausuja muusikko Simo Silmu 16.12. Mikä ihmisen eläissä, ystäviä tavatessa, itkeä kauas pahansa, naureskella mukavaiset, mikä ihmisen eläissä.   Mikä ihmisen eläissä, tarttua toista kädestä, auttaa, jos apua pyytää, itse saada tarvitessaan, mikä ihmisen eläissä.   Mikä ihmisen eläissä, vaikka koipi kolottaapi, vaikka joskus väsyttääpi, samat on surut muillakin, mikä ihmisen eläissä.   Mikä ihmisen eläissä, mikä edes kuollessaankaan, kun katsoi rakkaiden kanssa, näki meren ja kuutamon, mikä ihmisen kuollessa. Aulikki Lehtinen Rakastetaan mummoja ja pappoja, Lausuja poliisi Taina Ojaniemi 17.12. Kuinka kauniit ovat vanhuksen kasvot, iho ryppyinen kuin männyn kaarna, ei sileätä kohtaa. Mieli on terve, ilo silmissä tuikkii. Onneksi vielä näkee ja näkemästään nauttii. Suomen kaunis luonto on hänelle voimaa antanut, sitä on aina rakastanut. Sinitaivasta, vihreitä metsiä ja valkoisten talvien lunta. Suomi-neidon ikäinen on mummo tämä, arvokas ihminen, ei mikään jäte, eikä jämä. Rakastetaan mummoja ja pappoja, hellitään heitä, pidetään huolta. Heissä on meidän kaikkien juuret, pienet tai suuret. Margit Koski Ystävänpäivän kiitos, Lausuja taitelija Anne Mattila 18.12. Kiitän elämästä. Aurinkoisista lapsuusajan päivistä, nuoruuden tunnekuohuista ja unelmista, miehuusvuosien etsimisestä ja työstä. Kiitän rakastavista vanhemmista! Iloisesta lapsiparvesta, puolisosta, myötäelävistä ja ymmärtäväisistä ystävistä. Kiitän Suomen luonnosta. Tunturien, järvien sekä meren antamista ainutkertaisista elämyksistä hiihto- ja vaellusretkilläni. Kiitän musiikista. Soiton ja laulun kiehtovasta maailmasta ja sävelten elvyttävästä voimasta varjojen langetessa. Kiitän taiteesta! Mestariteoksissa kohtaavat ajatus, totuudellisuus ja kauneus. Kiitänkö vanhuudesta? Lyhenevistä askelista, luopumisesta, kivuista ja kärsimyksistä sekä seestyneestä mielenmaisemasta. Kaikesta kiitän. Seppo Kesti-Helia Kaksi tankarunoa, Lausuja nyrkkeilijä Elina Gustafsson 19.12. Öinen pimeys peittää maailman valon synkkyyteen asti. Minuuden kantamana rohkeasti eteenpäin! Maa vetää alas taivas kutsuu ylöspäin, keskitie paras. Kahden tulen välissä ihminen toteutuu. Sirkka Ranne Ihan tavallinen tavis, Lausuja Dingon keulakuva, muusikko Neumann 20.12. Kaksi huonetta ja keittiö toisessa kerroksessa. Vuosien kolhuissa sohvat ja pöydät. Muuttojen jäljiltä laatikot, kerroksittain vanhaa ja uutta. Sauna kerran viikossa. Talli tavaroille. Parvekkeelta samat tähdet kaikilla, lintuaurat, kuu ja aurinko. Ihmiset taakkoineen, unelmineen, heräävät hetkeksi velvollisuuksiin, kunnes arki on nitistänyt unelmat, ja uni taas ottanut armolliseen syliinsä, ja näyttänyt kuvajaisia aamun uudesta mahdollisuudesta. Eila Turunen-Horste Unelmaa, Lausuja triathlonisti Liisa Lilja, 21.12. Miten erilaista olisi, jos hetken unelmissaan eläisi: Ei töitä, kiirehtimistä, vain aika, joka ei mitään estä. Voisin kiivetä, tikapuita pitkin edetä, taivaaseen ja takaisin, sinne pilven taakse kurkkaisin. Lähtisin ja palaisin, tähtitaivaan alle kauas aavalle preerialle. Suuren meren rantaan, piirtäisin sydämen kultaiseen santaan. Kylpisin kuumissa lähteissä, vaeltaisin vuorten rinteissä. Aikaan, jossa huomista ei ole, rajoja ei koskaan tule. Jaana Sillanpää Toiveita, Lausuja tanssijam koreografi Jorma Uotinen 22.12. Jos elää huomiseen näkeekö minkään muuttuneen. Vielä on maailma paha kaikessa hallitsee raha. Jos elää huomiseen huomaako minkään muuttuneen, valtaa vain on harvoilla polkevat he ihmisarvoja. Jos elää huomiseen, tahtoisi kaiken pahan häipyneen. Elää saisi turvassa ei olisi pelkoon aihetta. Jos elää huomiseen toivoisi jotain muuttuneen. Ois kaikki ihmiset hyviä olisimme toinen toisillemme pyhiä. Jos elää huomiseen. Elli Jaakola Myrsky, Lausuja performanssitaiteilija, opettaja, kuraattori Aapo Korkeaoja   Ruoti Luoja luotujansa heitti vettä helmoihinsa kovisteli kova tuuli pilvet pahasti pyöritti käski ahdin ahertaa vedet vaahdoksi sekoittaa.   Katsoi Luoja kauhistellen hämmästyi häpeillen katui kamalaa kaaosta tuhman tuulen tuiverrusta veden vaahtoavan voimaa ahdin ankaraa aherrusta.   Rauhoitteli kaiken kansan hellitteli helmassansa lämpimästi läiskytteli kosketti herkällä kädellä siveli auringon säteillä valolla valeli voipuneita. Marjukka Hankilammi Kaamokselle kyytiä, Lausujat Porin prikaatin varusmiehiä, 24.12. On tullut ilta ja puun oksilta kuuluu sirkuttelu lintujen. Äreän tuulen taipuvan kuulen ja toivon koteihin ihmisten, vierailua rauhan kyyhkyjen ja lämpöä kesken asukkaiden. Levolle pistin ja kädet ristin: taas yksi päivä takanapäin. Hoivaasi anna, suojaasi kanna, jos jotain tapahtuu yllättäin. Jokaisen pelon vaivaaman suo saada levon rauhaisan. Vallasta raukat, kuten haukat, nokkivat herjoilla toisiaan. Rauhoita heidät, opeta meidät kylvämään toivoa maailmaan. Ehkäpä löytyy kätköistämme tiekartta uuden elämämme. Pirjo Koivukorpi