Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Jauhelihapaketista 0,10 euron pantti – ministeri Tiilikainen innostui Soinin kunnan kierrätysajatuksesta: ”Seuraan etenemistä mielenkiinnolla”

Viime lauantaina kerrottiin Soinin kunnan 4H-yhdistyksen operoimasta MuoviSampo-projektista, jossa palauttajalle maksetaan kotitalousmuovista euro kilolta. Lisäksi paikallinen K-kauppa on mukana hankkeessa räätälöimällä jauhelihapaketteihin 0,10 euron pantin, Valion jogurttipurkkeihin 0,05 euron pantin ja pastapusseihin 0,02 euron pantin. Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pitää Soinin kunnan muovipanttikokeilua tervetulleena ja innostavana. –Arvostan Soinin kuntalaisten kekseliäisyyttä ja aktiivisuutta sekä yhdessä tekemisen meininkiä. Uusien kiertotaloutta ja kierrätystä vahvistavien toimintatapojen kokeiluja tarvitaan eri aloilla luonnonvarojen ylikulutuksen lopettamiseksi. – Seuraan asian etenemistä mielenkiinnolla. Soinin kunnan kokeilu tuottaa hyödyllistä tietoa käytännön mahdollisuuksista laajentaa panttijärjestelmää. Saamme samalla tietoa sen hyödyistä ja kustannuksista verrattuna perinteiseen muovien erilliskeräykseen, Tiilikainen sanoo. Ministeri painottaa etenkin kertakäyttöisten muovien kierrätyksen lisäämistä ja muovin kulutuksen vähentämistä. – On löydettävä korvaavia, ympäristöä säästäviä ja uusiutuvia materiaaleja muovien tilalle, sillä muovijäte on yksi maailman suurista ympäristöongelmista. Pakkausten kierrätysasteen nostoa edellyttää myös EU:n uusi jätedirektiivi. –On kuitenkin huomioitava, että valtakunnallisen panttijärjestelmän luominen ja ylläpito keräys- sekä maksujärjestelmineen on melko työlästä puuhaa. Puoltavaa näkemystä Myös Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini on seurannut mielenkiinnolla Soinin kunnassa käynnissä olevaa projektia. –On hyvä, että kokeillaan uusia järjestelmiä. Tämänkin kuvion avulla voi syntyä ajatuksia, joita voitaisiin hyödyntää jatkossa laajemminkin. Suomessa tarvitaan uudenlaista ja ennakkoluulotonta ajattelua. Haluamme olla siinä mukana, Soini sanoo. Toimitusjohtajan mukaan lähivuosien tavoite on saada kerättyä kuluttajilta nykyään pantittomia muovipakkauksia vuosittain lähemmäs kymmenen kiloa asukasta kohden. –Siinä riittää työtä niin Soinin kunnassa kuin muullakin. Muovipakkausten kierrätystä täytyykin tehostaa lähivuosina merkittävästi. Juomapakkausten palautusjärjestelmää hallinnoiva Suomen Palautuspakkaus Oy ei ole laajentamassa toimintaansa kotitalousmuovin suuntaan. – Palpalla ei ole suunnitelmia muiden pakkausten keräämisestä. Niille on omat tuottajayhteisöjen vastuulla olevat keräysjärjestelyt, kertoo johtaja Tommi Vihavainen . Tupakka-askit puhuttavat Kierrätysajatus syntyi myös Alajärvellä, jossa kuntoilijan huomio kiinnittyi taannoin ojaan heitettyihin tyhjiin tupakka-askeihin. –Katselin sivukylällä pyöräillessäni, kuinka paljon tyhjiä tupakka-askeja on teiden varsilla. Määrä oli silmiinpistävä, samoin kuin erilaisten juomamukien. –Teimme hieman myöhemmin kaverini kanssa kuuden kilometrin kävelylenkin samalla tiellä. Keräsimme tuolta matkalta ojasta yli 140 tyhjää tupakka-askia, alajärveläismies kertoo. Hänen mieleensä nousi samalla idea maksaa tyhjistä askeista jonkinlainen pantti. –Se hillitsisi varmasti niiden heittämistä luontoon, sillä pienellä pantilla on suuri vaikutus ihmisiin. Ministeri Tiilikainen sanoo tupakka-askien kuuluvan tuottajavastuun piirissä oleviin pakkauksiin. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että valmistajat osallistuvat jätehuollon kustannuksiin. –EU:n kertakäyttöisten muovituotteiden vähentämiseen tähtäävä direktiivi tuo myös tupakan filtterit tuottajavastuun piiriin. Ministeri ei näe panttijärjestelmää ykkösratkaisuna tupakka-askien kierrätykseen, vaikka sanookin tupakka-askien pantin voivan estää niiden päätymistä vääriin paikkoihin. –Ajattelen kuitenkin, että meidän jokaisen pitäisi olla valmis huolehtimaan luonnosta ja ehkäisemään roskaantumista laittamalla taskussa kulkevat roskat roskikseen. –On myös muistettava, että panttijärjestelmät ovat melko raskaita perustaa ja ylläpitää, joten helpoiten asia hoituu muun jätehuollon osana valmistajien osallistuessa kustannuksiin, Tiilikainen sanoo.