Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Suomalainen juhlii joulun etukäteen – joulun kohtaamista ei voi välttää, joten parasta nauttia siitä

Riisipuurokakku yhdistää kaikki joulun maut, vinkkaa naistenlehti. Uutta minulle, mutta Internetin ruokasivustoilta selviää, että sellaisia tehdään. Lehtiresepti neuvoo yhdistämään piparia, luumuhilloa, mantelia ja riisipuuroa. Reseptissä on omintakeisuutta, kuten monissa muissakin joulutavoissamme. Uutta syntyy ja vanha muuntuu. Jouluun kuuluu hiljaisuutta ja karnevalismia – kaikkea siltä väliltä. Joulun kohtaamista ei voi välttää, joten parasta nauttia siitä. Kristityt viettävät joulua Jeesuksen syntymäjuhlana. Muiden kristillisten juhlapäivien tavoin se on osa eurooppalaista kalenteria ja kulttuuria. Toki joulua juhlii koko kristikunta. On kiehtovaa ajatella, että löydän joulukirkon mistä päin maailmaa tahansa. Tavat vaihtelevat, mutta pohja on yhteinen. Joulua juhlivat nekin, jotka eivät piittaa siitä Jeesuksen syntymäpäivänä. Joulu näkyy maailman joka kolkassa vähintäänkin kaupoissa. Lahjoja on mukava antaa ja saada. Auttamisen haluunkin juhla-aika vaikuttaa. Suomalaisen joulun painottuminen aattoon on laajemmin katsottuna varsin epätavallista. Yleensä joulupäivä on juhlan ytimessä. Meillä jouluaatto on ylivoimaisesti suosituin kirkossakäyntipäivä, muut huipentavat joulunsa jouluyön messuun. Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan aattohartauksiin osallistuu yli 320 000 henkilöä. Toiseksi suosituin on 1. adventtisunnuntai, syynä lienee rakastettu Hoosianna-hymni. Ennen perinteistä jouluaamun jumalanpalvelusta tulevat vielä kiirastorstai ja pyhäinpäivä, jotka kaikki yltävät yli 100 000 osallistujamäärään. Joulupäivä on viidenneksi suosituin kirkossakäyntipäivä, aamukirkkoihin jaksaa noin 78 000 joulun juhlijaa. Kello löi jo viisi -laulu kuvaa mennyttä aikaa. En tiedä, että aamukirkko alkaisi enää kuudelta. Ahlaisissa sentään pidetään kiinni perinteistä ja aloitetaan seitsemältä. Kello kahdeksan on jouluaamun jumalanpalveluksen tavallisin aika, aamu-unisia armahdetaan klo 12 alkavilla joulukirkoilla. Jouluyön tilaisuudet tilastoidaan erikseen, yökirkoissa osallistujia on 66 000. Suomalaisten joulun etupainotteisuus korostuu entisestään, kun joulunaikaa tarkastelee adventista alkaen. Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut keräävät yli miljoona laulajaa. Tällaisenaan traditio on omaamme, yhdessä laulamisesta on kasvanut kansanliike. Joulukonsertit keräävät väkeä kirkkoihin. Täpötäysistä penkeistä saa kiittää tähtilaulajia, jotka mielellään pitävät kirkkokonsertteja. Toki oman paikkakunnan kuorotkin ansaitsevat paikkansa. Musiikki vie juhlaan. Suomi ei enää menneiden vuosien tapaan hiljene joulunviettoon Turussa julistettavan joulurauhan myötä. Kauppa käy läpi joulunpyhien, muutenkin maailma on muuttunut kovatahtisemmaksi. Kirkot tarjoavat vastapainoksi perinteistä joulun sanomaa. Jokainen syy lähteä kirkkoon on hyvä syy. Onni on istua kaikessa rauhassa kirkonpenkissä: kylki kyljessä tai väljemmin – sen mukaan, minkä joulunajan päivän ottaa omakseen. Jouluenkeli koskettaa. Joku tuntematonkin voi huikata hyvät joulut. Kirjoittaja on Porin seurakuntayhtymän eläkkeellä oleva tiedotuspäällikkö.