Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Plagioinnista syytetty saamelaiskirja pois levityksestä – epäilyt laajenivat viidestä sivusta yli sataan sivuun

Marraskuussa Iltalehti uutisoi , että tietokirja Saamelaisten mytologia (SKS 2018) on plagiointiepäilyjen kohteena. Ensimmäiset havainnot mahdollisesta plaginoinnista tekivät Taarna Valtonen ja Leena Valkeapää sen jälkeen, kun he olivat ostaneet uutuuskirjan Turun kirjamessuilta. Nils-Aslak Valkeapäätä käsittelevässä luvussa oli käytetty väitetysti heiltä kopioitua tekstiä. Lauseita oli Valtosen mukaan otettu Valtosen ja Valkeapään kirjasta Mun čuojan - Minä soin. Kirjoituksia Nils-Aslak Valkeapään elämäntyöstä (Lapland University Press 2017) johdantoartikkelista sekä Nils Aslak Valkeapää -Wikipedia-artikkelista. Kirjasta löytyi myös alkujaan heidän teoksessaan olleita kuvia - yhteensä kolme kappaletta. –Veri hyytyi, kun näin ne kuvat, Valtonen kertoi Iltalehdelle marraskuussa. Levitys keskeytetty Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on päättänyt keskeyttää emeritusprofessori Juha Pentikäinen ja dosentti Risto Pulkkisen kirjoittaman Saamelaisten mytologia -kirjan ensimmäisen varastoerän levityksen. Varastoerä suljettiin jo 30. marraskuuta. SKS:n kustannusjohtaja Tero Norkola kertoi asiasta blogissaan . –Olemme pidättäytyneet kirjan enemmästä jakelusta. Meidän omasta varastostamme ei siis myydä enempää kirjoja, Norkola vahvistaa Iltalehdelle. Kirjoja saa kuitenkin edelleen jälleenmyyjiltä niin kauan kuin heidän aikaisemmin ostamiaan niteitä riittää. –Jälleenmyyjillä on tietysti vielä omat kappaleensa. Se olisi jo toisella tavalla radikaali toimenpide lähteä ostamaan kirjat heiltä takaisin, Norkola jatkaa. Kyseessä on SKS:n mukaan varotoimenpide. Valtonen ja Valkeapää jättivät 19. marraskuuta ensimmäisen hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkausepäilyilmoituksen Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle (TENK). Ilmoitusta kuitenkin täydennettiin marraskuun lopussa. Asiaa lähtivät Valtosen ja Valkeapään lisäksi selvittämään FT Karina Lukin ja FT Mikael A. Manninen . Täydennettyyn ilmoitukseen on lisätty 22 epäilyä toisen kirjoittajan tekstin plagioinnista eli luvattomasta lainaamisesta. Useisiin näistä liittyi myös epäilys tutkimustulosten anastamisesta ja käyttämisestä omissa nimissä. Lisäksi siihen lisättiin 21 epäilyä oman tekstin plagioinnista eli itse-plagioinnista. Yhteensä epäilyt kattavat yli 100 sivua Saamelaisten mytologia -kirjasta, kun 19. marraskuuta tehdyssä ensimmäisessä ilmoituksessa kyse oli viidestä sivusta. Yhteensä kirjassa on 560 sivua. Norkola vahvistaa HTK-ilmoituksen täydennyksen ja kuvailee sitä todella suureksi. –Neljä tohtoristasoista henkilöä on tuottanut noin 70 liuskaa pitkä ilmoituksen epäilystä. Se on hyvin heterogeeninen aineisto, jonka selvittämiseen vaaditaan suurta perehtymistä. Siinä voi kestää kuukausia. ”Ehdittiin myydä kivasti” Norkolan mukaan kirjassa on jo ilmennyt esiintyvän joitain asiavirheitä. Ne eivät hänen mukaansa kuitenkaan ole kokonaisuuden kannalta olennaisia, eikä ole tavatonta, että sellaisia päätyy tämän kokoluokan teokseen. Sen sijaan hän kertoo, että noin 30 kirjan kuvasta puuttuu kuvaajatiedot. –Kirjassa on yhteensä 150 kuvaa, joten se on ilman muuta iso virhe. Norkola pyytää blogissaan anteeksi henkilöiltä, joiden nimet puuttuivat ensimmäisestä painoksesta. Kauppa on plagiointiepäilyistä huolimatta käynyt. –Kirjaa ehdittiin myydä ihan kivasti. Olisi varmasti myyty enemmänkin, Norkola sanoo. Asiavirheiden vuoksi SKS pyrkii parantamaan tarkistusketjuaan jatkossa. Norkola ei kuitenkaan pidä tapausta isona kolauksena SKS:n maineelle. –SKS on historiassa ollut herkkä kritiikille. 1800-luvulla seura otti aikalisän Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kanssa, kun oltiin saatu August Ahlqvistin murskakritiikki vihkosina julkaistusta romaanista. Mainekysymys on asia, joka pitää joka päivä ansaita uudelleen. –Kirjanjulkaisijana maineemme perustuu nykyisellään reilun 50 laadukkaan kirjauutuuden vuosituotantoon ja yli 1200 saatavilla olevan kirjan valikoimaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Painetaanko villasella? HTK-ilmoitusta alkujaankin tekemässä ollut Valtonen alkoi saada vinkkejä mahdollisista plagioinneista pian sen jälkeen, kun ensimmäinen ilmoitus oli tehty. –Ajattelimme, että käytetään tähän pari päivää aikaa. Saimme avuksemme pari kollegaa ja aloimme ihan pistokokeilla katsomaan, mitä kirjasta löytyy, hän kertoo puhelimitse. Valtonen painottaa, ettei koko 560-sivuista kirjaa ole käyty läpi, vaan epäiltyjä kohtia on tarkastettu sattumanvaraisesti. –Pistimme tekstipätkiä Googleen, ja sitten alkoikin löytyä vastaavuuksia. HTK-ilmoitus eteni kirjan kirjoittaneiden Pentikäisen ja Pulkkisen kotiyliopistojen, eli Lapin ja Helsingin yliopistojen tutkittavaksi. Yliopistot päättävät, siirtyykö tutkinta ja päätösvalta lopullisesti TENK:lle. Valtonen pelkää, että ei. –On riskinä, että yliopistot haluavat painaa asian villasella, koska tällaiset tapaukset ovat yliopistojen maineen kannalta kiusallisia. –Olisi hyvä, jos asia etenisi varsinaiseen TENK-käsittelyyn, koska se olisi täysin ulkopuolisten tekemä puolueeton arvio tapauksesta, Valtonen toivoo. Kävi miten kävi, niin hänen mielestään tapaus on ainakin saanut tieteen parissa työskentelevät henkilöt avautumaan rohkeammin mahdollisista vilpeistä. –Useilla on ollut tarve avautua epäilyksistä tämän kirjan (Saamelaisten mytologia) toista kirjoittajaa kohtaan. Toivottavasti tiedemaailmassa uskallettaisiin avata enemmän suuta vallan väärinkäyttöä ja kostotoimia pelkäämättä.