Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

"Koko jouluaatto on täynnä suurta odotusta. Sen jälkeen kaikki on ihan kurjaa" – Hyvät vanhemmat, pyrkikää siihen, että kaikilla lapsilla olisi jouluna hauskaa

Lisäsin kysymysmerkin lasten lauluun, kun muistin alakouluikäisen tytön kuvauksen tyttökerhossa kauan sitten omasta joulustaan: "Koko jouluaatto on täynnä suurta odotusta. Sitten tulee joulupukki ja jaetaan lahjat. Sen jälkeen kaikki on ihan kurjaa." En kysynyt, mistä kurjuus johtui. Eivätkö lahjatoiveet täyttyneet, vai tapahtuiko sen jälkeen jotain sellaista, joka olisi järkyttänyt aikuistakin, ja jota ei olisi voinut ulkopuoliselle kertoa. Muistin varhaisimman normaalimuistiin jääneen jouluni. Silloin kaikki oli minulle uutta ja ihmeellistä aamusta alkaen. Illalla ateria oli katettu pirtin suurelle pöydälle, jolle äiti oli levittänyt valkoisen liinan ja asettanut punaisen kolmihaaraisen kynttilänjalan, jolla paloi kolme suurta kynttilää. Ruokalajien runsaus hämmästytti. Oli rosollia, kutunjuustoa, silliä, lauantaimakkaran siivuja, kuorittuina keitettyjä perunoita ja lihapullakastiketta puolukkahilloa unohtamatta. Jälkimmäiset olivat parasta herkkuani. Sen lisäksi oli lanttulaatikkoa, kakkoa, limppua ja hapanta reikäleipää. Juomina maitoa ja kotikaljaa. Oli ensimmäinen tai toinen sodan jälkeinen joulu. Ihmettelin, kun ei istuttu pöytään heti, vaan jäätiin seisomaan sen ympärille tuolien taakse. Isä avasi Raamatun ja luki jouluevankeliumin ja veisattiin "Enkeli taivaan". Katselin pöydän vieressä seisovaa joulukuusta ja sen latvatähden lähellä riippuvaa kiiltokuvaenkeliä. Yhtäkkiä pirtti kuusineen katosi näkyvistä. Olin pimeällä kedolla, jossa pieni nuotio ja tähtitaivas muodostivat ainoan valonlähteen. Aistin lampaiden hengityksen ja hajun sekä paimenten läsnäolon. Silloin kirkkaus valaisi koko tienoon. Sen keskellä suurikokoinen enkeli julisti joulun ilosanomaa. Samassa taivaallinen sotajoukko täytti taivaan ja alkoi laulaa riemullista ylistystä Jumalalle. Sellaista laulua en ollut ennen kuullut (enkä sen jälkeenkään). Virren veisuu päättyi ja minä palasin pirttiin, mutta enkelten joululaulun kaiku soi edelleen sielussani. En kertonut lapsena kenellekään kokemuksestani. Myöhemmin tuli joulupukkikin ja sain kummitädiltä lahjan, jolle osasin ja osaan vieläkin antaa arvoa, mutta mitä ne merkitsivät enkelten laulun rinnalla. Vielä murrosiässäkin pystyin palauttamaan muistiini enkelten joululaulun, kun viimeinenkin kynttilä oli sammutettu joulukuusesta, ja steariinin tuoksu yhtyi kuusen tuoksuun. En muista enää enkellaulun sävelmää, mutta itse kokemusta muistelen jokaisena jouluna. Toivon hartaasti, että kaikki lasten vanhemmat lukisivat pienillekin lapsille jokaisena jouluna jouluevankeliumin. Vaikka kaikki lapset eivät saisikaan samanlaisia ilmestyksiä kuin minä, niin jo sellaisenaan jouluevankeliumi luo edellytykset hienoille elämyksille. Hyvät vanhemmat, pyrkikää siihen, että kaikilla lapsilla olisi jouluna hauskaa. On järkyttävää, jos jollakin lapsella olisi jouluna ihan kurjaa. Hyvää joulua kaikille.