Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kimmo ja Niina rakensivat itselleen talon merikonteista, tältä se nyt näyttää lähes valmiina: "Olihan se aika hurjannäköinen, naapureita kävi ihmettelemässä"

Kaikuuko siellä? Tämä on kysymys, johon Kimmo Lehtola on antanut huvittuneena kieltävän vastauksen jo useampaan otteeseen. Kysymys ei ole outo, kun tietää, että Lehtolan ja Niina Mertan koti on rakennettu neljästä käytetystä merikontista ja yhdestä vanhasta grillikioskista. Perheen Vihdin Perhosniityn asuinalueelle noussut merikonttitalo on tiettävästi Suomen ensimmäinen laatuaan pysyvällä rakennusluvalla. Maailmalla niitä on nähty paljon, mutta Suomessa rakentaminen on lapsenkengissä. Ei siis ole ihme, että rakennustyömaalla kuhisi ja kysymyksiä sateli, kun kontit tuotiin kahdella rekalla tyhjälle tontille. –Olihan se aika hurjannäköinen. Naapureita kävi ihmettelemässä, mutta kyllä kaikki olivat sitä mieltä, että on hienoa, kun joku tekee uutta ja erilaista, Merta sanoo. Vanha grillikioski kodin keittiönä Merta oli ehtinyt haaveilla konttitalosta jo tovin, kun hän selaili kesällä 2016 huutokauppailmoituksia. Hän huomasi ilmoituksen vanhasta auto­grillistä, joka oli ennen toiminut kahvilana ja kapakkana Vaasassa. Mertan ensimmäinen ajatus oli, että grillistä voisi tehdä kesämökin. Rakennuksessa oli sähköt ja kaikki valmiina, joten sitä olisi helppoa hyödyntää. – Siitä se ajatus lähti lentämään: entä jos suunnittelemme talon tämän ympärille. Kun grillirakennus oli hankittu, alkoi konttikodin suunnittelu. Montako konttia tarvitaan? Miten ne asetellaan? Suunnittelusta vastuun otti Lehtola, joka on koulutukseltaan arkkitehti. –Aika läjä suunnitelmia syntyi ennen kuin löysimme oikeat ratkaisut. Missään vaiheessa ei kuitenkaan tuntunut siltä, etteikö tästä tulisi mitään. Visio oli koko ajan niin vahva, Lehtola kertoo. Pariskunta kävi tutustumassa merikontteihin Vuosaaren satamassa. Kontteja nuuhkittiin ja tutkittiin. Lommot eivät kaksikkoa haitanneet. Pariskunta päätyi kahteen pitkään ja kahteen lyhyeen konttiin. Vanhasta grillikioskista tulisi kodin keittiö. Määräykset pakottivat lautaverhouksen Pohjatutkimuksessa maaperä todettiin savimaaksi, joten maa piti paaluttaa. Sitten oli pohdittava, miten kontit saadaan teräspaalujen nokkaan. – Ostimme vanhan siltanosturin rungon, josta rakennettiin teräspalkisto. Kontit nostettiin sen jälkeen paikalleen ja hitsattiin kiinni. Ulkoa taloa ei välttämättä tunnistaisi konttitaloksi, koska asemakaavamääräykset pakottivat taloon lautaverhouksen ja pulpettikaton. Pariskunta mietti aluksi, että konttien sisäseinät vuorattaisiin kipsilevyllä. He lopulta luopuivat ajatuksesta, jotta idea konteista ei katoaisi. – Meidän piti myös säästää grillin vanhat ikkunat, koska ne olivat niin hienot. Se ei tietenkään onnistunut, koska ikkunoiden pitää olla nykymääräysten mukaiset. Samaa ajattelimme sähköjen kanssa, mutta sähkömiehet sanoivat heti, etteivät he ota niistä vastuuta. Kaikki oli laitettava uusiksi. Grillirakennuksesta jäivät lopulta jäljelle vain runko, seinät ja katto. Silti entinen grilli, nykyinen keittiö, on rakennuksen sydän. Vaikka ulkoa talo muistuttaa tavallista puutaloa, piti sen rakentamisessa olla luova. Perheen kodin lämmöneristeet ovat konttipintojen ulkopuolella, ja lämmitys on hoidettu hybridiratkaisulla. Kodissa on varaava takka, ilmalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu, joka ottaa lämmön talteen ja siirtää käyttöveteen. Lisäksi jokaisesta huoneesta löytyy sähköpatteri. Pariskunnan mukaan sähkönkulutus on ollut inhimillistä. ”Kimmo on tosielämän MacGyver” Kierrätys on ollut pariskunnan kotiprojektin kantava voima. Konttien lisäksi muun muassa suurin osa kodin kaapeista, kylpyhuoneen varustelusta sekä keittiön kaapistoista ja huonekaluista on ostettu käytettyinä netin kauppapaikoista tai tuttavilta. Lisäksi rakenteissa on elementtejä, jotka olivat jääneet käyttämättä Lehtolan aiemmissa projekteissa. Jos jokin ei ole sopinut kotiin, sitä on tuunattu. – Ulkokaide on 50-luvulta, ja se on vanhan purkutalon parvekkeen kaide. Tuunasin sitä hieman vesiputken osilla ja yhdellä pöydänjalalla, Lehtola kertoo. – Kimmo on tosielämän MacGyver, Merta sanoo. Hyväkuntoisten huonekalujen löytäminen ei Mertan mukaan ole ollut vaikeaa, sillä ihmiset haluavat päästä tavarastaan eroon. Kierrätetyn tavaran hyödyntäminen rakentamisessa on vaatinut sen, että oikean huonekalun osuessa kohdalle se on ostettava, vaikka sitä tarvitsisi vasta vuoden päästä. Tämä on tarkoittanut logistiikka- ja säilytysratkaisujen kanssa säätämistä. Kaksikko arvioi, että he ovat säästäneet kierrätystavaran avulla 40 000–50 000 euroa, jos ei enemmänkin. Niiden avulla myös budjetti on pysynyt kasassa. – Olen kirjannut jokaisen kuitin. Kun jossain on menty yli, olemme aina miettineet, missä voisimme sitten säästää. Pelkästään ruuveihin, nauloihin, maalisuteihin ja muuhun sälään menee toista tonnia. Konttitalo ei ole puu- tai kivitaloa halvempi ratkaisu Vaikka kontit ovat suhteellisen edullisia, ei konttitalo ole tavallista puu- tai kivitaloa halvempi ratkaisu. Pariskunta on toki onnistunut säästämään kierrättämällä ja rakentamalla itse. – Jos kaikki työt teettää ulkopuolisilla ja materiaalit ostaa kaupasta, niin konttikodin saa samalla hinnalla kuin muutkin kodit. Tässä on vielä tehty paljon spesiaaliratkaisuja, joten käytännössä konttitalo ei tule halvemmaksi. Persoonallisuus ja uniikkius ovat tämän kodin juttu, eli arvot ovat muualla kuin rahassa, Merta sanoo. Pariskunta ei ole kahden vuoden aikana säästynyt turnausväsymykseltä. Kotia on rakennettu palkkatöiden lomassa, joten pitkät illat ja rakentamisessa kuluneet lomat ovat tulleet perheelle tutuiksi. Tänä kesänä perhe keskittyi ulkotilojen ja terassien laittamiseen. Sisätiloissa puurretaan vielä yläkerran makuuhuoneen ja saunan parissa. Vaikka välillä väsyttää, vie kodin parissa ahertaminen kaksikon mukanaan. Uusia projektejakin on jo suunnitteilla. – Olemme molemmat projektityyppejä, joten tällainen elämä sopii meille. Kun saa vähän univelkoja kuitattua, alkavat uudet ideat jyllätä päässä. Paljon on puhuttu esimerkiksi konttikesämökistä, Merta nauraa. Talo koostuu neljästä käytetystä merikontista ja vanhasta grillikioskirakennuksesta. Kodin kerrosala on 159 neliötä. Neljä makuuhuonetta, joista yksi rakentuu yläkertaan. Vihdin merikonttitalo on tiettävästi Suomen ensimmäinen pysyvällä rakennusluvalla. Määräaikaisella luvalla, kesämökki- ja esimerkiksi kahvilakäyttöön, kontteja on käytetty muuallakin.