Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Satakunnassa säästetään, jos uskalletaan – "ei tehdä mitään"-politiikkaa on tehty jo vuosia liian pitkään

Läpi Satakunnan kuntien sorvaillaan säästölistoja tuleville vuosille. Tehtävä on joka tapauksessa haastava. Erityisen haastava se tuntuu olevan, koska mitään kovin voimallisia toimenpiteitä ei suostuta tekemään. Ihailtavan yhtä mieltä ollaan siitä, ettei veroprosentteja voida hinata ylöspäin vuodesta toiseen. Virkamiehillä on lähestulkoon toivoton tehtävä esittää jotain muuta kuin juustohöylää sinne tänne, ja se ei pitkässä juoksussa ratkaise taloudellisia ongelmia. Julkinen sektori on paisunut massiivisen kokoiseksi, lisäksi kuntien vastuut sen ylläpidosta ovat lisääntyneet. Näihin rakenteisiin tulee puuttua. Tulot eivät yksinkertaisesti riitä kattamaan kuluja, ja pelkillä verojen korottamisella saadaan katettua pelkästään nousevia kustannuksia, kun menojen vähentämiseksi tulisi purkaa kokonaisia rakenteita. Maakuntamedia on tehnyt haastattelua, joissa eri paikallisvaltuustojen ryhmänjohtajilta on kyselty mahdollisia ratkaisuja toimivien säästöjen toteuttamiseksi. Vastaukset ovat olleet odotetun ympäripyöreitä. Perussuomalaiset toki ilmoittavat järjestelmällisesti maahanmuuton kustannuksia leikkauslistoille, ja mikäs siinä, mutta kun se ei tule riittämään, se ei Satakunnassa ole niin iso kustannuserä. Helppo vastaus se toki on. Juuri sitä, mitä tämän ryhmän kannattajat ja potentiaaliset äänestäjät haluavat. Taikasana säästöjen taustalla on nimenomaan eturyhmäpolitiikka. Vasemmistoryhmät perinteisesti rakastavat palvelurakenteiden mahdollisimman kattavaa ja monimutkaista kokoonpanoa. Samoin Kokoomus, ainakin vaalien alla. Eduskuntavaalit siellä nimenomaan on nurkan takana. Jokainen ryhmä miettii nyt tykönään ratkaisuja, joilla ei hukata isoa julkisen sektorin työntekijöiden äänipottia. Ei pidä aliarvioida poliittisten puolueiden kansallisia ohjelmiakaan. Vaikka niitä ei pitäisi paikalliseen päätöksentekoon sotkea, niin kannatuskäyrät merkitsevät myös Satakunnassa; ne omat intressi- ja eturyhmät! Monen ympäripyöreän pohdinnan takana on myös toive verotulojen kasvusta. Jos ne vaikka nousevat jo suunnitelmavuosina 2020 eteenpäin, niin ei tarvitse tehdä mitään. Fakta on se, että tuota "ei tehdä mitään"-politiikkaa on tehty jo vuosia liian pitkään. Tällä tavalla ongelmat lakaistaan maton alle, ja taas kerran henkilöstömenot jäävät tutkimatta. Niinpä seuraava laskukausi nostaa juustohöylät jälleen pöytälaatikoista. Kauhulla odotan mahdollisesti tulevaa Satasotea. Millainen hirviö siitä saadaan luotua? Tuohon järjestelmään tullaan työntämään kaikki olemassa olevat sote-kokonaisuudet karvoineen päivineen, ja lopulta ihmetellään, miksi edelleen maksaa niin paljon. Lisätään siihen vielä muutamat, jopa kokopäiväiset luottamustoimet, varsin kohtuullisin korvauksin, niin johan on kulurakennetta kerrakseen.