Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Terrorismin kohdehenkilöiden määrä jatkaa kasvuaan – Supo huolissaan: Yhä useammalla aseosaamista ja kytkökset kansainvälisiin terrorijärjestöihin

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä Suomessa on kasvanut jälleen, kertoo Suojelupoliisi. Kun vuosi sitten kesäkuussa Supo kertoi seuraavansa 350 henkilöä, nyt lukumäärä on 370. –Viimeisen neljän vuoden aikana kohdehenkilöiden määrä on kasvanut 25 prosenttia, kertoo erikoistutkija Saana Nilsson Suposta. –Määrällisen kasvun lisäksi olemme huolissamme laadullisesta muutoksesta. Kohdehenkilöiden yhteydet kansainvälisiin terroristijärjestöihin ovat lisääntyneet ja yhä useampi on osallistunut aseelliseen konfliktiin tai terroristiseen koulutukseen. –Suurin uhka ovat edelleen yksinäisten toimijat tai pienryhmät, toteaa Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari . –He saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta ja suoraan terroristijärjestöiltä. Viime aikoina Suomeen on suunnattu tällaista propagandaa jopa suomenkielisenä, Nilsson lisää. Supon mukaan on todennäköistä, että Suomessa toimivien terrorismia tukevien verkostojen tavoitteena on radikalisoida ja värvätä lisää kannattajia. Supo pitää mahdollisena, että tukiverkostot pyrkivät myös suoraan operatiiviseen toimintaan eli iskuihin. –Suuresta kohdehenkilöiden joukosta pyrimme nostamaan esille kansallista turvallisuutta uhkaavat henkilöt ja kohdistamaan heihin valvontaa. Meillä on hyvät tiedot kansainvälisistä verkostoista ja vihjeiden määrä on valtava, sanoo apulaispäällikkö Seppo Ruotsalainen Suposta. Suojelupoliisi muistuttaa, ettei tieto estettyjen terrorismioperaatioiden lukumääristä tule välttämättä koskaan julkisuuteen. –Sekin pitää hyväksyä, että kaikkia terroritekoja ei voida ikinä estää, Nilsson huomauttaa. Terrorismin uhka Suomessa on pysynyt ja pysyy lyhyellä aikavälillä todennäköisesti ennallaan eli kohonneella tasolla. Näin Supo arvioi kansallista turvallisuutta koskevassa tiedostustilaisuudessaan maanantaina. Supo nosti uhka-arvionsa neliportaisella asteikolla tasolle kaksi kesäkuussa 2017. Tasot ovat matala, kohonnut, korkea ja erittäin korkea. –Uhan vähenemisestä ei ole merkkejä, Pelttari sanoo. Terrorismin kohdehenkilöiden määrän kasvuun vaikuttaa kotoperäinen radikalisoituminen ja Irakin sekä Syyrian konflikteihin liittyvä vierastaistelijailmiö. Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt vierastaistelijoiksi tähän mennessä 80 henkilöä. Heistä 20 on kuollut ja 20 palannut Suomeen. –Viime aikoina vierastaistelijoita ei ole palannut. Suomessa radikalisoitumiseen vaikuttaa vierastaistelijoiden yhteydenpito täällä asuviin henkilöihin, Nilsson kuvailee. Aiemmin Suomi oli syrjäinen maa, johon ei kohdistettu juurikaan propagandaa. –Vierastaistelijailmiö muutti Suomen profiilia, enää emme ole erillään muusta maailmasta. Terrorismin uhka on Suomessa nyt samalla tasolla kuin muualla Pohjoismaissa. Nilsson muistuttaa, että Keski-Euroopassa terrorismin uhka on edelleen selkeästi korkeampi. Euroopasta kotimaihinsa on lähtenyt sotimaan noin 5 000 vierastaistelijaa, joista noin puolet on edelleen konfliktialueilla. Kotimainen ääriliikehdintä aiheuttaa nykyisessä muodossaan uhkaa lähinnä paikallisella tasolla. Suomen turvallisuudelle se ei nykymuodossaan aiheuta uhkaa, arvioi Supo. Supo kuitenkin huomauttaa, että yksittäisten toimijoiden muodostamaa potentiaalista uhkaa on vaikea ennakoida. Supon mukaan ääriliikkeistä huomionarvoisin on uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike (PVL). Kyseinen ääriliike on määrätty lakkautettavaksi Pirkanmaan käräjäoikeudessa ja Turun hovioikeudessa. Lakkauttamista vaatii Poliisihallitus. PVL haki hovioikeuden ratkaisulle marraskuun lopussa valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, joten yhdistyksen kieltäminen ei ole lainvoimainen. Supo varoittaa äärioikeistolaisten ja maahanmuuttovastaisten piirien harjoittamasta vainosta ja vihakampanjoinnista. –Kohteina ovat muun muassa viranomaiset, toimittajat ja tutkijat. Yleistyessään laajamittainen vihamielinen vaikuttaminen voi heikentää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, Supo arvioi tiedotteessaan. Vieraat valtiot kohdistavat Suomeen aktiivista tiedustelutoimintaa ja kybervakoilua. Supo arvioi ilmiön jatkuvan voimakkaana myös lähivuosina. –Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä vieraiden valtioiden tiedustelu-upseereja. Lisäksi Suomeen käy vuosittain jatkuvasti saman verran ulkovaltioiden tiedusteluorganisaatioiden työntekijöitä, kertoo Ruotsalainen. Suojelupoliisin mukaan Suomeen kohdistuva tiedustelutoiminta on suunnitelmallista ja pitkäkestoista. Se keskeisiä päämääriä on vaikuttaa Suomen poliittiseen päätöksentekoon ja hankkia tietoa suomalaisesta teknologiasta ja teknologiaosaamisesta. Supon mukaan epäsuorien haittaohjelmahyökkäysten määrä on lisääntynyt. Ne ovat kohdistuneet etenkin vakoilukohteille palveluja tuottaviin yrityksiin. Venäjän kybervakoiluyrityksistä ovat saaneet osansa muun muassa valtiohallinnon organisaatiot ja energia-alan yritykset. Kiinan kiinnostuksen kohteena on ollut taas yritysten tuotekehitystieto.