Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Vaalikone Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Porin Jazzin pitää herättää myös Satakieli

Pori Jazzin uusi johto haluaa, että musiikkifestivaali näkyy kaupungin katukuvassa muulloinkin kuin yhtenä heinäkuisena viikkona. Tavoite on hyvä ja kannatettava siitä huolimatta, ettei se kuulosta uudelta. Satakunnan pääkaupunki on mennyt tunnetusti kiinni heti jatsien jälkeen ja pysynyt säpissä vuoden, vaikka pitelisi mitä tahansa ilmoja. Pienikin muutos nykyiseen koomailuun olisi iso ja merkittävä. Viime kesän ulkopaikkakuntalaiset jazzvieraat jaksavat yhä leukailla, mitä tapahtui hulinaviikon jälkeisenä tiistaina kello 21.40. Vai oliko se jo maanantaina? Oli joka tapauksessa tyyni ja helteinen ilta, aivan uskomattoman hieno hetki mennä jokimaisematerassille yhdelle pienelle. Mutta. Kirjurin paviljonki oli kiinni, Etelärannan laivaravintolat myös. Makasiinin terassilla oli jo annettu valomerkki. Vanhat porilaiset ovat tietysti sitä mieltä, että ”ei täällä ole pakko olla, menkää muualle juomaan” ja että ”mitäs tulitte” ja että ”mitäs ette lähteneet jo sunnuntaina”. Mutta silti: Ei riitä, että kaupunki hulauttaa Etelärannan laatoitukseen miljoonan jos toisenkin. Jotakin muutakin tarttis tehdä, kuten saada ihmiset viihtymään. Keinutuoli-ikäisen jazzfestivaalin uusi johto voisi elvyttää myös kaupunkilaisten olohuoneeksi ja kohtaamispaikaksi rakennetun kauppatorin betonisen lavan, jonka teko maksoi muistaakseni satoja tuhansia euroja. Lavan nimi on ilmeisesti yhä Satakieli, vaikka sillä ei paljon liverrellä heinäkuun hulinaviikon ulkopuolella. Visit Pori kehuu sivuillaan, että ”Satakieli-lava tarjoaa hyvät puitteet erilaisille esityksille”. Joopa joo. Joulukuinen nettikamerakuva kertoo, että lavalla näyttäisi esiintyvän vain joulukuusia. Nyt jos koskaan olisi erityisen helppoa ideoida elävämpääkin menoa kuin pelkkää kuusen suhinaa tuulessa. Hiljaiselo ei sinänsä yllätä, sillä yhtenä jouluna lavalta pyöritettiin kuusikauppaa, ja yhtenä pääsiäisenä lavalla oli ehkä maailman suurin pärekori täynnä jättitekomunia. Onneksi vappuna on sentään nähty eläviä demareita lavalla. Toivoa silti on, jos Pori Jazzin ilosanoma toteutuu jopa Satakielen uljaalla estradilla. Tuumasta toimeen kannattaisi tarttua heti eli ensi vuonna, jolloin tässä maassa pidetään, esimerkiksi, kahdet, ehkä jopa kolmet vaalit. Politiikan ja kulttuurin yhdistäminen ei olisi mitenkään ainutlaatuista, mutta Porissa se sitä näyttää yhä olevan. Puhujista ei pitäisi olla puutetta, eikä enää musiikistakaan. Demokratiakin kiittäisi. Kirjoittaja on Satakunnan Kansan entinen politiikan toimittaja.