Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää tänään 70 vuotta – "Suomessa taloudelliset oikeudet tulisi nähdä enemmän ihmisoikeuksina"

YK:n ihmisoikeuksien julistus täyttää tänään maanantaina 70 vuotta. YK:n yleiskokous hyväksyi yleismaailmallisen julistuksen 30 artiklaa 10.12.1948. Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkula sanoo, että Suomella on yhä opittavaa julistuksesta. –Ihmisoikeuksista tulee usein ensimmäisenä mieleen oikeus elämään tai mielipiteen- ja sananvapaus, mutta Suomessakin perusturvan taso on matala ja köyhyys on ihmisten arkea. Nämä sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet tulisi nähdä myös ihmisoikeuksina, hän painottaa. Markkulan mukaan Suomessa on silti syytä juhlaan. Hän kannustaa miettimään, kuinka ajankohtainen ihmisoikeuksien julistus on nykyään. –Juhlan aihe on se, että Suomi puolustaa sopimusjärjestelmää ja koko maailma juhlii julistusta. Ihmisoikeudet ovat uudessa opetussuunnitelmassa Markkula on tyytyväinen, että ihmisoikeudet mainitaan uudessa opetussuunnitelmassa, joten koulut velvoitetaan ihmisoikeuskasvatukseen. –Toki on parannettavaa, että opettajat osaisivat opettaa ihmisoikeuksista. Ylipäätään tarvitaan vielä lisää ihmisoikeuskasvatusta ja -koulutusta. Ihmisoikeusliitto kouluttaa eri viranomaisia, opiskelijoita ja eri alan ammattilaisia. Esimerkiksi 1 300 nuorisotyöntekijää sai juuri laajasti koulutusta. He saivat muun muassa oppia, miten voivat puuttua vihapuheeseen. –Nuorisotyöntekijöille annettiin perustietoa ja pidettiin temaattisia koulutuksia esimerkiksi vihapuheesta, syrjinnästä ja yhdenvertaisuudesta. Toisaalta koulutus toi esille vaikkapa, että esteettömyyttä lähdettiin parantamaan nuorisotiloissa. Ihmisoikeusliitto on kouluttanut tai antanut lyhyen tietoiskun tänä vuonna esimerkiksi kadeteille, opettajille ja seurakunnille. Syrjintää, häirintää ja rasismia esiintyy Suomessa edelleen Heli Markkula muistuttaa, että lasten ja vammaisten oikeudet ovat edistyneet paljon siitä, mitä ne olivat 70 vuotta sitten. –Vammaiset henkilöt ovat subjekteja eivätkä hoivan kohteita. Lasten ja nuorten osallisuus on parantunut. Eli meillä on tapahtunut paljon hyvää, mitä pitää juhlia. Meillä on edelleen 70 vuoden jälkeen julistus, johon globaalisti niin moni valtio on sitoutunut. Ihmisoikeusliitto työskentelee muun muassa seuraavien ihmisoikeusongelmien ratkaisemiseksi Suomessa: Ensimmäisenä on se, että syrjintää, häirintää ja rasismia esiintyy edelleen. Yhdenvertainen kohtelu ei toteudu kaikille. Toisena on perusturvan nostaminen. Kolmantena painopisteenä on esimerkiksi kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksien edistäminen. Ihmisoikeusliitto järjestää maanantaina juhlavan iltatilaisuuden, jonka otsikkona on Ei tingitä . Lavalla nähdään muun muassa romaniartisteja ja Taikasydän-yhtye, jossa on mukana kehitysvammaisia. Artisti Paula Vesala esiintyy.