Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Ammatillinen koulutus saa aiheetta kuraa niskaansa – ei ole opetuksen vika, jos rahat viedään

Mistä tietää, että vaalit ovat lähenemässä? Ainakin siitä, kun kaikki puolueet ovat huolissaan koulutuksesta ja oppimisesta. Samat ihmiset, jotka ovat olleet päättämässä suurista koulutusleikkauksista omalla vahtivuorollaan, ehdottavat seuraavaksi lisäpanostuksia koulutukseen. Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) linjasi puolueensa vaaliteemaksi tuhannen uuden ammatillisen koulutuksen opettajan palkkaamisen. Vaalikauden alussa rahaa ei opetukseen ollut, nyt sitä siis on taas luvassa. Koulutuksesta pitääkin olla huolissaan. Suomen 101-vuotinen itsenäinen historia on kiistaton menestystarina, jossa koulutuksella ja sivistyksellä on ollut suuri rooli. Pieni maa voi pärjätä globaalissa maailmassa ainoastaan osaavien ihmisten voimin. Kaikkein helpoin tapa puhua koulutusparannuksista on vaatia lisää rahaa ja käsipareja koulutukseen. Lisäraha ei varmasti ole kenellekään haitaksi. Samalla on kuitenkin puhuttava opetuksen laadullisista tekijöistä. Opetusala joutuu pyristelemään kehityksen kelkassa mukana siinä missä muutkin yhteiskunnan osa-alueet. Varsinkin ammatillinen koulutus on ollut viime aikoina julkisuuden hampaissa. Koulutusta on kritisoitu heikoksi, opintokokonaisuudet ovat lähinnä kirjekurssin omaisia ja sana "oppimisympäristö" ei tunnu monille avautuvan. Opetuspaikat vähenevät. Totuus on tässäkin asiassa tarua ihmeellisempää. Kaikkea ei voi pistää ammatillisen koulutuksen laadun piikkiin. Esimerkiksi Sataedun rehtori Anne Laine (KAS 6.12.) nosti esille taannoin syksyllä tehdyn selvityksen, että 10 prosenttia peruskoulun päättäneistä ei osaa lukea kunnolla. Erityistukea tarvitsevien määrä on jatkuvassa kasvussa. Rahoitus on vuoden 2007 tasolla, tulorahoituksesta on hävinnyt viimeisen neljän vuoden aikana 30 prosenttia. Puitteet opetuksen järjestämiseen ovat hankalat. Vaikka koulutukseen kuinka satsattaisiin, fyysisiä koulutuspaikkoja häviää varmasti tulevaisuudessa. Tähän on yksi syy ylitse muiden: tulevat opiskeluiän saavuttavat ikäluokat ovat aiempaa huomattavasti pienempiä. Nykyisellä väestöennusteella tilanne myös pysyy sellaisena. Tulevaisuuden koulutushaasteita ei ratkota pelkkiä lukuja ja tilastoja tavaamalla. Myös käytännön toimia tarvitaan. Esimerkiksi Sataedun Kankaanpään kampuksen pysyminen elävänä on koko Pohjois-Satakunnan etu. Yhtenä käytännön toimena voisi olla julkisten liikenneyhteyksien vahvistaminen. Kankaanpään ja Porin suuntaan bussiliikenne toimii hyvin, mutta Parkanon suunta on huomattavasti heikompi. Keinoja kyllä löytyy, jos tahtotila on yhteinen. "Vaalikauden alussa rahaa ei opetukseen ollut, nyt sitä siis on taas luvassa.