Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Näkökulma: Maanpuolustustahdon romahdus poiki heti lisäselvityksiä

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n jokavuotinen kansalaiskysely ei tuota usein suuria uutispaukkuja, mutta tänä vuonna nuoli osui maanpuolustustahtoon. Vain 66 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Luku on kuusi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin viime vuonna. Prosenttiluvut herättelivät kansanedustajat, kun eduskunnassa käytiin itsenäisyyspäivän aattona ajankohtaiskeskustelu maanpuolustustahdosta. Erityisesti edustajia huolestuttaa, että nuorten maanpuolustustahto on lähtenyt alamäkeen. On hyvä, että kyselyn poikkeamiin reagoidaan nopeasti. Kansanedustajat tuntuivat olleen yksituumaisia siitä, että tulos on otettava vakavasti. MTS:n kyselyssä ei paneuduta syihin eikä seurauksiin. Siksi yksittäisestä tuloksesta on vaikea vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä varsinkin, kun samainen kysely kertoo, että henkilökohtainen puolustustahto on vahva. Noin 84 prosenttia kansasta on valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin, jos Suomeen hyökätään. Merkille pantavaa on, että varusmiesten maanpuolustustahto on korkea. Palautekyselyn mukaan se on 4,2 mittausskaalan ollessa 1-5. Jos tuo luku alkaa luisua alaspäin, niin kuinka huolestunutta väki Kasarmintorilla ja eduskunnassa silloin olisikaan? Korkea luku kertoo siitä, että nykyinen varusmiespalvelus uudistuksineen on motivoiva ja onnistunut. Jotta vastauksille saataisiin pontevampia syitä ja taustatekijöitä, on puolustushallinnossa aloitettu oma selvitys. Siinä paneudutaan alle 35-vuotiaiden näkemyksiin maanpuolustuksesta. Tuloksia lupaillaan jo ensi vuoden alussa, hyvä niin. Mitä enemmän tutkittua tietoa, sitä helpompi on keksiä keinoja suunnan muuttamiseksi parempaan. Toki eduskunnassa perattiin jo nyt syitä. Yhdeksi syyksi tarjoiltiin sitä, että yhä useammalta nuorelta puuttuu omakohtainen kosketus sota-aikaan vaikkapa isovanhempien kertomusten kautta. Tämä on varmasti totta. Yksi näkökulma on jäänyt varjoon, eli viime hallituskaudella tehdyt päätökset lukuisten varuskuntien sulkemisesta. Onhan varuskunta edustanut maakunnassa paljon muutakin kuin vain varusmiesten kouluttamista. Kun kasarmi häviää, niin siinä rytäkässä menee vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen "koti." Useissa puheenvuoroissa vaadittiin naisille tiiviimpää osallistumista maanpuolustukseen. Kutsunnat koko ikäluokalle ja kansalaispalvelun selvittäminen ovat olleet syksyn avainteemoja. Molemmat teemat ovat vasta ajatuksen tasolla. Ne koetaan tasa-arvon kannalta toteuttamiskelpoisiksi, mutta varsinkin kansalaispalvelun konkreettinen sisältö on täysin avoin. On myös kysyttävä, tarvitaanko kansalaispalvelua? Puolustushallinto on viestittänyt, että se saa kootuksi tarvittavat sodan ajan joukot nykyisen järjestelmän turvin. Eduskunnan salissa mielipiteet lähtevät eri raiteille siinä vaiheessa, kun vihreät puhuvat kansalaispalveluksesta. Tässä moni muu näkee väylän, jossa aseellinen varusmiespalvelus menisi kohti vapaaehtoisuutta. Vihreät ovat myös sitä mieltä, että tänä päivänä ei osata tarjota oikeita väyliä niille, jotka haluavat osallistua maanpuolustukseen. Ovathan sotilaallisten uhkakuvien muuttuessa muut tarpeet nousseet esille. Nyt on varauduttava kyberuhkiin sekä moniin yhteiskuntaa horjuttaviin häiriöihin. Toisaalta puolustusvoimat harjoittelee näitä uhkia varten koko ajan. Jos tähän kriisiajan varautumiseen haluaa antaa panoksensa, niin se käy jo nyt. Useat järjestöt tarjoavat varautumiskursseja ja -leirejä. Ne täyttyvät hetkessä ja moni halukas jää ulkopuolelle. Olisikin ehkä aika miettiä, josko tälle sektorille heltiäisi lisäresursseja. Monien hellimä kansalaispalvelus on nimittäin kallis. Sen kustannuksista ei paljon huudella. Jos otetaan vertailupohjaksi varusmiesten ylläpito, majoitus, ruoka sekä vaatetus ilman henkilökunnan palkkakustannuksia, niin kustannus on yhtä sotilasta kohti 47 euroa vuorokaudelta. Tällä laskukaavalla päästään helposti satoihin miljooniin euroihin. Kun ratkaisuja joskus tehdään koko ikäluokan kouluttamisesta, on hyvä, että tarkat kustannukset ovat selvillä. j