Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Lähisuhdeväkivallan sovittelusta olisi naisjärjestöjen mukaan luovuttava – "voi johtaa väkivallan kierteen jatkumiseen"

Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumista. –Lähisuhteissa tapahtuneiden väkivaltarikosten ohjaaminen rikos- ja riita-asioiden sovitteluun on lähtenyt hallitsemattomasti leviämään ja on hälyttävässä kasvussa. Lähisuhteissa tehtyjä väkivaltarikoksia ohjattiin vuonna 2017 rikosasioiden sovitteluun 220 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin, keskusliitto tiedottaa. Naistenjärjestöjen keskusliitto korostaa, että valtaosa lähisuhdeväkivallasta kohdistuu naisiin ja toistuvuus on tyypillistä. Sovittelu voi keskusliiton mukaan johtaa pahimmillaan siihen, ettei rikoksista rangaista eikä väkivalta lopu. –Lähisuhteessa tapahtuneiden väkivaltarikoksen ohjaaminen sovitteluun antaa sekä uhrille että tekijälle viestin siitä, ettei tehty väkivalta ole rikoksena vakava ja ettei tekijän tarvitse kantaa teostaan rikosoikeudellista vastuuta. Lähisuhdeväkivallan sovittelu voi johtaa syyttämättä jättämiseen ja väkivallan kierteen jatkumiseen, sanoo keskusliiton varapuheenjohtaja, rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen . Mahdollisesti vain pieni osa lähisuhdeväkivallasta tulee poliisin tietoon. Naistenjärjestöjen keskusliiton mukaan lähes joka kolmas suomalaisnainen on ollut väkivaltaisessa parisuhteessa. Huolissaan ollaan lisäksi maahanmuuttajataustaisista naisista. –Tekijän ja uhrin asema on sitä epätasavertaisempi mitä haavoittuvammassa asemassa uhri on esimerkiksi vammaisuuden tai oleskeluluvan voimassaolon perusteella. Erotilanteessa voi lähisuhdeväkivallan sovitteluun osallistuminen toimia perusteena uhrin oleskeluluvan jatkon epäämiselle, Naisjärjestöjen keskusliitto sanoo. Sovittelu on vapaaehtoista, mutta sitä ei välttämättä aina tuoda riittävästi esille. –Uhrit eivät välttämättä tiedä, että sovittelu ei ole pakollinen osa prosessia ja että se useimmiten johtaa syyttämättä jättämiseen, keskusliitto toteaa. Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 58 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Lähisuhdeväkivaltarikoksissa vain poliisi tai syyttäjä saa tehdä sovittelualoitteen. Sovittelualoite tehdään sovittelutoimistoon. Sovittelutoimiston ammattihenkilöstö selvittää asian soveltuvuuden sovitteluun ja päättää sovittelun aloittamisesta. Sovittelu on vapaaehtoista, luottamuksellista, puolueetonta ja maksutonta. Soviteltavat asiat ovat tavallisimmin väkivaltarikoksia, omaisuusrikoksia tai erilaisia riita-asioita. Sovittelu edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta. Suostumuksen voi peruuttaa missä tahansa sovittelun vaiheessa. Sovittelussa osapuolilla on mahdollisuus kohdata toisensa ja käsitellä rikoksen tai riidan aiheuttamia haittoja. Tavoitteena on auttaa osapuolia löytämään keskenään heitä tyydyttävät ratkaisut ja keinot rikoksesta tai riidasta aiheutuneiden haittojen hyvittämiseksi. Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut, vapaaehtoiset henkilöt ammattihenkilöstön ohjauksessa ja valvonnassa. Sovittelutapaamisissa voi olla mukana osapuolten ja sovittelijoiden lisäksi myös huoltaja, edunvalvoja, tukihenkilö, avustaja tai tulkki. Lähde: Poliisi