Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Suomalainen metsänomistaja kantaa vastuuta maapallon hiilinieluista – "Ei pidä korjata sellaista, mikä ei ole rikki", kirjoittaa UPM:n Jussi Pesonen

Suomalaiset metsänomistajat ovat tehneet vertaansa hakevan ilmastoteon. Niin ajattelin luettuani Luonnonvarakeskuksen katsauksen, jonka mukaan metsien vuosikasvu on 107 miljoonaa kuutiota. Luku hätkähdytti. Syntymävuotenani 1960 kasvu oli alle puolet nykyisestä. Metsäpinta-ala on koko lailla vakiintunut, mutta puun määrän kasvu sen kun kiihtyy. Suomessa on metsää enemmän kuin koskaan, kaksi ja puoli miljardia kuutiota. Kiitos kuuluu metsänomistajille. Tänäänkin he harventavat metsiään parhaiden puiden kasvun edistämiseksi. Tänäänkin he istuttavat neljä taimea jokaisen päätehakatun puun tilalle. He investoivat vuosittain yli kaksi sataa miljoonaa euroa metsiensä hoitoon ja uudistamiseen. Perheemme metsänomistaja – vaimoni – panee vähintään viidenneksen, usein enemmänkin, metsätuloista takaisin metsään niin kuin monet muutkin metsänomistajat. Metsätilallisten työ ei ole viime viikkoina saanut ansaitsemaansa arvostusta. Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin synnyttämässä keskustelussa metsätaloudesta on yritetty tehdä ongelmaa, vaikka se on olennainen osa ongelman ratkaisua. Metsät ovat tärkeä hiilinielu, ja parhaiten hiilidioksidia sitovat hoidetut, kasvavat metsät. Jotkut rajoittaisivat hakkuita hiilinielun kasvattamiseksi. Hakkuiden vaikutuksesta nieluun on erilaisia ennusteita, jotka vaihtelevat sen mukaan, mistä aikavälistä, metsäalasta, metsätyypistä ja hoitomenetelmästä puhutaan. Teollisuuden puuntarvekin vaihtelee. Hakkuiden pidemmän ajan keskiarvot jäävät kauas viime vuosien ennätyslukemista ja varsinkin kestävänä pidetystä hakkuumahdollisuudesta. Keskustelu on ollut sikäli likinäköistä, että hakkuiden rajoittaminen Suomessa ei kasvata globaalia hiilinielua. Tulosvastuullisen teollisuuden on joka tapauksessa ostettava puunsa jostain. Hiilinielulle ei ole väliä, missä puu kaatuu. Suomen työllisyydelle ja taloudelle on. Metsäteollisuus on osa ilmastokriisin ratkaisua, ei hiilinielujen kasvattamisen este. Suomen metsävarat ovat ennätykselliset, koska meillä on puuta jalostava vientiteollisuus. Teollisuus osti viime vuonna yksityismetsistä 52 miljoonaa kuutiota puuta. Kun metsätilallisilla on vahva taloudellinen kannustin metsänhoitoon, ei ole mikään ihme, että metsät kasvavat humisten. Hyvin hoidettu metsä vaurastuttaa hoitajaansa ja kasvattaa ilmastonmuutosta hidastavaa hiilinielua. ”Talousmetsätaloudessa” yhdistyvät taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Metsäteollisuus on kulkenut kestävän kehityksen etulinjassa muutenkin kuin hiilinielujen kasvattajana. Käytämme uusiutuvia raaka-aineita ja energiaa, kierrätämme tehokkaasti ja kehitämme prosessitähteistä korvaajia fossiilisille tuotteille. Näillä tuotteilla päästöjä voidaan vähentää heti, eikä vasta 2030 mennessä. Rajoituksien sijaan pitäisi puhua metsänhoidon edistämisestä ja metsittämisestä. Lähes kolmannesta Suomen metsäalasta ei ole hoidettu tai uudistettu vuosikymmeniin. Tuore tieto Pohjois-Pohjanmaalta kertoo taimikoiden varhaishoidon jäävän alle puoleen tavoitteesta. On löydettävä kannustimet, joilla passiiviset metsänomistajat saadaan hoitamaan metsiään ja osallistumaan ilmastotalkoisiin. Metsitettäväksi on 150 000 hehtaaria viljelystä poistuvia peltoja, ja lähivuosina sähkölinjoilta vapautuu 100 000 hehtaaria lisää. Näillä metsityksillä kuitattaisiin Suomesta viime vuosikymmeninä hävinnyt metsäala. UPM on metsittänyt yhtä suuren alan viljelyyn kelpaamattomia laidunmaita Uruguayssa, missä istutamme vuosittain 20 miljoonaa taimea. Olemme myös perustaneet useita suojelualueita. Maapallon on laskettu tarvitsevan metsää Euroopan kokoisen alueen verran. Siinä urakassa suomalaiselle metsäosaamiselle on paljon käyttöä. Suomalaisia on selvästi alle promille maailman väestöstä, mutta metsistä meillä on yli puoli prosenttia. Meillä on näin väkilukuamme moninkertaisesti suurempi vastuu maapallon hiilinieluista. Tätä vastuuta ei pidä kantaa ryntäämällä korjaamaan sellaista, mikä ei selvästikään ole rikki. Metsävaratilastot todistavat, että suomalainen talousmetsätalous toimii. Kasvu on kovaa, koska metsiä hoidetaan. Metsiä hoidetaan, koska puuta jalostetaan. Poliittisella ohjauksella ei päästäisi lähimainkaan samanlaisiin tuloksiin. Parasta ilmasto- ja talouspolitiikkaa on antaa taitavien metsänomistajien hoitaa metsiään ja myydä puutaan. Kirjoittaja on UPM-Kymmene Oy:n toimitusjohtaja. Vierailijakirjoittajien näkemykset eivät välttämättä vastaa toimituksen kantoja. Maapallon on laskettu tarvitsevan metsää Euroopan kokoisen alueen verran. Siinä urakassa suomalaiselle metsäosaamiselle on paljon käyttöä. Suomessa on metsää enemmän kuin koskaan, kaksi ja puoli miljardia kuutiota.