Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Vastaanottokeskusten verkostosta jäi vain rippeet verrattuna talveen 2016 – edessä lienee lisää sulkemisia

Suomen kyky vastaanottaa turvapaikanhakijoita oli venytetty äärimmilleen helmikuussa 2016. Silloin maassa oli enemmän vastaanottoyksiköitä ja väliaikaismajoituksia kuin koskaan aiemmin, yli 230. Päätöstä odotti yli 30 000 turvapaikanhakijaa. –Keskuksia oli perustettu päivissä, jopa tunneissa, sanoo Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen Lännen Medialle. Paljon on muuttunut vain reilussa kahdessa vuodessa. Vastaanottokeskuksia on lakkautettu kovalla kädellä, eikä niitä ole enää kuin 43. Määrä todennäköisesti yhä pienenee. –Nyt vastaanottokeskuksissa on 8 000 petipaikkaa ja 11 000 turvapaikanhakijaa kirjoilla. Vuoden päästä kirjoilla on arviolta 9 000 ja tarvitaan 6 000 petipaikkaa, Nuutinen kertoo. "Ei ollut lakkauttaminen hyvä asia sekään" Lukemattomien vastaanottokeskuksien perustaminen oli vuoden 2015 turvapaikanhakijajonojen aikaan vaikea paikka monessa kunnassa, kun keskusten pelättiin aiheuttavan monenlaista levottomuutta. Keskusten ulkopuolella oli äänekkäitä mielenosoituksia. Sittemmin asetelma kääntyi päälaelleen. –Ei ollut lakkauttaminen hyvä asia sekään, Nuutinen sanoo. Vastaanottokeskuksissa on käyty yt-neuvotteluita toisensa jälkeen. Niiltä eivät ole välttyneet edes jäljelle jääneet. –Melkein kaikissa kapasiteettia on supistettu. Tietty epävarmuus pysyy. Vastaanottokeskuksia pyörittävät Suomen Punainen Risti, valtio, kunnat, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Tulovirrat toiminnasta ovat pudonneet huimasti vuodesta 2016, jolloin vastaanottojärjestelmän kulut olivat yli kolminkertaiset tähän vuoteen verrattuna. Enää vähän Suomeen tulijoita Vuodesta 2015 alkaen noin 15 000 henkilöä on saanut oleskeluluvan kansainvälisen suojelun kautta. Tämä määrä selittää suuren osan vastaanottokeskusten jonojen lyhenemisestä. Osansa vaikuttavat myös vapaaehtoisesti kotimaihinsa palanneet, palautetut tai kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen vastaanoton piiristä poistetut. Heistä monet ovat joutuneet jäämään maahan laittomina maahanmuuttajina. Poliisi ei kuitenkaan pysty nyt palauttamaan Irakiin ketään. Enää keskuksissa asuvat ne, joiden turvapaikkaprosessit ovat kesken. Monet hakevat turvapaikkaa uudelleen ja uudelleen. Suomeen tulee hyvin vähän uusia turvapaikanhakijoita. Tänä vuonna hakemuksia on jätetty 3 900. Niistä vain 2 100 on ensimmäisiä hakemuksia eli uusilta ihmisiltä. Loput ovat uusintahakemuksia. Säilöönottomahdollisuus laajenee Ouluun Säilöönottoyksiköitä on Suomessa kaksi, Helsingissä ja Joutsenossa. Myös Oulussa vastaanottokeskuksen tiloja muunnellaan säilötiloiksi, joita voidaan tarvittaessa käyttää. Säilöönottoyksiköt ovat suljettuja yksiköitä, joihin poliisi tai rajavartiosto voi määrätä henkilön ulkomaalaislain pykälien perusteella. Yksi peruste on, jos käännytyspäätöksen saaneen epäillään piiloutuvan viranomaisilta. –Siellä huolehditaan perustarpeista ja pidetään huoli, että ihminen pysyy yksikössä, vaikka kyse ei ole vankilasta, Nuutinen sanoo. Oulussa tilojen remontti säilökäyttöön on edessä keväällä. Vastaanottokeskuksessa on 260 paikkaa ja 200 turvapaikanhakijaa. Kulut laskeneet nopeasti Suomessa on tällä hetkellä 43 vastaanottokeskusta, 6 alaikäisten yksikköä ja 2 säilöönottoyksikköä. Vastaanottojärjestelmän kulut olivat 166 miljoonaa euroa vuonna 2015, 602 miljoonaa vuonna 2016 ja 272 miljoonaa vuonna 2017. Vuoden 2018 kuluarvio on 191 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 esitys on 174 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät vastaanottokeskusten palkka- ja kiinteistökulut sekä turvapaikanhakijoiden vastaanottorahat. Luvusta puuttuvat turvapaikkahakemusten käsittelykulut. Suomessa on 43 vastaanottokeskusta, 6 alaikäisten yksikköä ja 2 säilöönottoyksikköä. Keskusten käyttöaste 1.11.2018 oli 87 prosenttia. Lisäksi hakijoita asuu yksityismajoituksessa. Satakunnassa toimii Maahanmuuttoviraston 5.11.2018 tietojen mukaan neljä vastaanottokeskusta: Porin, Kankaanpään, Rauman ja Kokemäen. Enimmillään Suomessa oli lähes 230 vastaanottoyksikköä helmikuussa 2016, kun turvapaikanhakijoita oli vastaanottojärjestelmässä yhteensä yli 30 000. Nyt vastaanottokeskuksien kirjoilla on vajaat 11 000 turvapaikanhakijaa. Kustannukset Vastaanottojärjestelmän kulut olivat 166 miljoonaa vuonna 2015, 602 miljoonaa vuonna 2016 ja 272 miljoonaa vuonna 2017. Vuoden 2018 kuluarvio on 191 miljoonaa. Vuoden 2019 esitys on 174 miljoonaa. Luvut sisältävät vastaanottokeskusten palkka- ja kiinteistökulut sekä turvapaikanhakijoiden vastaanottorahat. Luvusta puuttuvat turvapaikkahakemusten käsittelykulut.