Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Lähiaikojen tärkein ilmastokokous alkaa – Valtiot sopivat säännöistä, jotka puuttuvat Pariisin ilmastosopimuksesta

Tänään alkavan YK:n ilmastokokouksen on saatava kaikki Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneet maat samojen sääntöjen piiriin. Näin sanoo Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia . –Osa kehittyvistä maista pyrkii yhä saamaan toimeenpanoon eri säännöt kehittyville maille ja perinteisille teollisuusmaille, mikä on jyrkästi sopimuksen hengen vastaista, Honkatukia sanoo Lännen Medialle. Kaksi vuotta sitten voimaan astuneen Pariisin sopimuksen on allekirjoittanut 184 maata. Sen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen ja edistää toimia, joilla lämpeneminen saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen. Toimeenpanosta sovitaan Puolan Katowicessa käytävässä kokouksessa, koska nykyinen sopimus ei vielä sisällä toimeenpanosääntöjä. Siksi se antaa allekirjoittajamaille Honkatukian mukaan liikaa tulkinnanvaraa. –Tästä syystä ilmastokokouksen tärkein tehtävä on saada kaikkia yhteisesti sitova sääntökirja ilmastotavoitteiden toimeenpanosta. Käytännössä sääntöihin kirjataan vaatimukset ilmastotoimien raportoinnista ja eri maiden päästötavoitteita pyritään yhtenäistämään. Honkatukian mukaan paras lopputulos olisi, että kaikille maille tulisi selkeät tavoitteet päästövähennyksistä verrattuna tiettyyn aiempaan päästöjen tasoon. Osa maista on sitonut tavoitteensa toistaiseksi esimerkiksi talouskehitykseen. Ilmastorahoituksen tulevaisuus vaakalaudalla Katowicen kokouksessa korostuvat lisäksi Ilmastorahoitus ja mekanismi Pariisin sopimuksen kiristämiseksi. Mekanismilla tarkoitetaan sopimuksen allekirjoittajamaiden ilmastotavoitteiden säännöllistä tarkastamista. –Pariisin sopimuksen logiikka on, että maat asettavat itse tavoitteensa, joita arvioidaan ja tarvittaessa kiristetään viiden vuoden välein, Honkatukia sanoo. Puolan kokouksessa on tarkoitus sopia viisivuotistarkastusten yksityiskohdista ja siitä, miten maita voidaan tarkastuksissa vaatia kiristämään tavoitteita. Ilmastorahoituksesta eli kehittyvien maiden ilmastotoimien tukemisesta ei Honkatukian mukaan tehdä merkittäviä päätöksiä Katowicen kokouksessa, mutta kokouksella on suuri vaikutus tulevan rahoituksen saantiin. –Selkeillä toimeenpanosäännöillä on suuri vaikutus etenkin yksityisiin, markkinaehtoisiin investointeihin esimerkiksi Intian, Kiinan ja Afrikan uusiutuvan energian hankkeissa. Investoinneille tarvitaan Honkatukian mukaan nyt varmuutta luovia signaaleja. Niiden tärkeys korostuu etenkin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vähättelevien ilmastolausuntojen jälkeen. Kansainvälistä rahoitusta kehitysmaiden ilmastotoimien tukemiseen on tavoitteena kerätä vuositasolla 100 miljardia dollaria vuoteen 2020 mennessä. Tärkeät päätökset jäävät kokouksen loppumetreille Suomella ei ole ilmastokokouksessa pelissä erityisiä kansallisia kysymyksiä, Honkatukia sanoo. –Kyse on korostetusti globaalista sopimuksesta, jossa Suomi neuvottelee osana EU:ta, Honkatukia toteaa. Kokouksen ensimmäisellä viikolla Suomen pääneuvottelijana toimii Honkatukia, toisen viikon ministerikokouksissa Suomea edustaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on paikalla kokouksen avajaisissa 3. joulukuuta. Honkatukia uskoo, että kokouksessa syntyy kiistoja ainakin toimeenpanosäännöistä. –Tärkeimmistä kysymyksistä ei kannata odottaa päätöksiä kuin vasta kokouksen loppumetreillä.