Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) haluaa saada naiset neuvottelemaan rauhasta – "Näin rauhasta tehdään kestävää"

Kansanedustaja, rauhanvälityksen erityisedustaja Jutta Urpilainen (sd.) valittiin hiljan konfliktinratkaisujärjestö CMI:n hallitukseen. Urpilaisen tehtävä on keskittyä naisten ja nuorten roolin vahvistamiseen konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa erityisesti Afrikassa. CMI on presidentti Martti Ahtisaaren perustama järjestö, jonka toiminta keskittyy väkivaltaisten konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen. Crisis Management Initiative ry (CMI) on perustettu Ahtisaaren presidenttikauden jälkeen vuonna 2000. Ahtisaari palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2008. CMI:n hallituksen puheenjohtajana toimii Euroopan investointipankin varapääjohtaja, entinen kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb . Jutta Urpilainen, millaisin ajatuksin otit uuden tehtävän vastaan? –Ensinnäkin minulle tärkeää oli presidentti Martti Ahtisaaren kannustus hallitustyöhön. Rauhantyö on osa Suomen maakuvaa tai -brändiä, joten Ahtisaaren elämäntyön jatkaminen on kansallisesti tärkeä tehtävä. Toiseksi CMI on rauhanvälitysalalla kansainvälisesti arvostettu asiantuntijaorganisaatio, jonka kehittämisen tukeminen on innostava haaste. Kun asiantuntemus ja ketteryys yhdistyvät, järjestöt voivat olla kokoaan merkittävämpiä toimijoita rauhan ja dialogin edistäjinä. Millaisia asioita haluat uuden tehtäväsi kautta edistää? –Pidän tärkeänä, että CMI:n yhtenä painopisteenä on edistää naisten roolia konfliktinratkaisussa ja rauhanrakentamisessa. Olen iloinen, että tällaisia hankkeita on käynnissä niin Kaukasiassa, Lähi-idässä kuin Afrikassa. Myös CMI:n rooli pohjoismaisen naisrauhanvälittäjien verkoston kumppanina on tärkeä. –Lisäksi toivon voivani edistää nuorten osallistumista rauhanprosesseihin ja rauhanrakentamiseen, joka on nouseva kansainvälinen teema. Esimerkiksi Kirkon ulkomaanavun työ nuorten parissa Eritrean kaltaisessa hauraassa valtiossa on kiinnostava esimerkki. Millä tavalla naisten ja lasten rooli rauhanvälityksessä ja konfliktien ratkaisuissa korostuu? –Afrikan väkiluku on tällä hetkellä noin 1,2 miljardia. Afrikkalaisista noin puolet on alle 25-vuotiaita. Pelkästään Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan pitäisi luoda joka vuosi 18 miljoonaa uutta työpaikkaa, jotta voisimme työllistää kaikki työmarkkinoille tulevat nuoret. On siis kohtuullista sekä välttämätöntä, että nuoret ovat mukana ennaltaehkäisemässä konfliktien syntyä mutta myös ratkaisemassa niitä. –Vastaavasti monissa kulttuureissa naisilla on hyvin vahva rooli ruohonjuuritasolla eri yhteisöissä. Ottamalla eri väestöryhmät eli myös nuoret ja naiset mukaan rauhanprosesseihin rauhasta tehdään kestävää. Miten naisten asemaa voidaan konfliktitilanteissa vahvistaa? Mihin suuntaan näet, että tässä asiassa mennään? –On tärkeää, että saamme myös naisia neuvottelupöytään. Nythän vain noin kahdeksan prosenttia kaikista rauhanneuvottelijoista on naisia. –Suomessa toimii naisrauhanvälittäjäverkosto, joka on osa pohjoismaista naisrauhanvälittäjäverkostoa. Näitä alueellisia verkostoja on syntynyt myös muualle muun muassa Afrikan Unionin yhteyteen sekä Välimeren alueelle. Tämä on yksi tapa nostaa esille välittäjiksi sopivia naisia. Asenteet muuttuvat kuitenkin hitaasti, joten edelleen on tehtävää, jotta naisilla olisi tasavertainen rooli konfliktien ratkaisussa. Toimit myös ulkoministeri Timo Soinin (sin.) rauhanvälityksen erityisedustajana. Millainen tämä tehtävä käytännössä on? –Erityisedustaja tekee kansainvälisesti näkyväksi Suomen aktiivista roolia rauhanvälityksen edistäjänä. Keskustelen usein YK:n, EU:n tai Afrikan unionin rauhanvälitystoiminnan kehittämisestä, jota Suomi haluaa tukea. Olen käynyt näitä keskusteluja niin YK:n pääkaupungissa New Yorkissa, EU:n pääkaupungissa Brysselissä kuin Afrikan unionin pääkaupungissa Addis Abebassa. –Olemme tukeneet rauhanvälityksen naistoimijoiden pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Nuorten osallistumista olemme edistäneet YK:n nuorisolähettilään kanssa. Järjestämme yhdessä kansainvälistä konferenssia maaliskuussa Suomeen. Suomi tekee ensimmäisenä maana toimintaohjelman siitä, kuinka nuorten osallistumista rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä voidaan vahvistaa. Tukevatko CMI:n ja erityisedustajan tehtävät toisiaan? Miten? –Suomalaisten järjestöjen toiminta on tärkeä osa Suomen rauhanvälitysprofiilia, joten erityisedustajan on tärkeä tuntea CMI:n ja Kirkon ulkomaanavun kaltaisten järjestöjen työtä. Naisten ja nuorten osallistumista edistävät hankkeet ovat monesti järjestöjen toteuttamia, joten CMI:n hallitustyöskentelyssä voin oppia, millainen toiminta on vaikuttavaa kentällä.