Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Iltis-kiista meni lopulta oikein – juridiset kysymykset kuuluu ratkaista lakituvassa, ei kabinetissa

Porissa kuohuttaneeseen iltapäivätoiminnan kilpailutukseen on saatu ainakin välituomio. Markkinaoikeuden mukaan kilpailutuksen kriteerit asetettiin liian leväperäisesti. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, mutta uuteen kilpailutukseen ryhdytään pikimmiten. Markkinaoikeus kiinnitti ratkaisussaan tarjouspyynnön ilmaukseen "mm.". Oikeuden mukaan ilmaisu viittaa siihen, että hankintayksikkö huomioi tarjouksissa jotain, mitä ei ole tarkalleen eritelty. Lisäksi oikeuden mukaan iltapäiväntoiminnan laatukriteereiden selvittämiseen varatut kaksi A4-liuskaa olivat liian rajoittavia. Tarkkaa puuhaa. Julkisten hankintojen tiukoilla kriteereillä on hyvä tarkoitus, mutta onko järjestelmä jo liian vaikea, jos Porin kokoisessa kaupungissa ei saada hommaa pykälien mukaan maaliin? Prosessi keräsi poliittisia kierroksia, koska valtapuolue SDP:n johtavien poliitikkojen läheinen suhde kilpailutuksen alun perin hävinneeseen osapuoleen Työväen urheiluliittoon oli hyvin tiedossa. Homma meni vihkoon, kun poliitikot ryhtyivät junttaamaan pohjimmiltaan juridista kysymystä kabinettien suojissa. Julkisiin hankintoihin liittyvät kysymykset ovat toisinaan niin kimurantteja jopa juristeille, että niihin ei kannata sotkea aatteellista väriä. Oikea osoite on lakitupa. Lopulta prosessi meni kuitenkin oikein. TUL oli tyytymätön Porin kaupungin hankintayksikön tekemään työhön ja valitti sivistyslautakunnan tekemästä päätöksestä markkinaoikeuteen. Juuri niin kuin asia kuuluu hoitaa. On hyvä, että asiaan saatiin ratkaisu puolueettomalta taholta. Selittelyille ei jää sijaa. Ensimmäiset innokkaat vaativat jo päitä vadille. Pitäisikö kaupungin vaatia vahingonkorvauksia? Porin tappiot asiassa ovat 8 340 euron oikeudenkäyntikulujen korvaaminen viivästyskorkoineen ja vaiva siitä, että kilpailutus pitää suorittaa uudestaan. Vertailun vuoksi: samalla rahalla saa suunnilleen puolikkaan Yyterin notkahtaneesta uimakopista. Jälkikäteen on helppo sanoa, että hankintayksikön olisi pitänyt tehdä tarkempaa työtä, mutta onko kyseessä mittaluokaltaan niin suuri asia, että kannattaa aloittaa uusi sota? Entä vaaditaanko niitä poliitikkoja tilille, jotka luottivat omiin virkamiehiin? No, on sitä pienemmistäkin asioista aloitettu noitavainoja. Sitä vaihtoehtoa sen sijaan sopii pohtia, pitäisikö kaupungin ulkoistaa osa vaikeimmista ja varsinkin tunnelatautuneista hankinta-asioista. Näin vastaavalta sopalta ehkä vältyttäisiin jatkossa.