Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Omaääniset tekijät palkittiin - kuusitoista eri alojen taiteilijaa sai valtionpalkinnon

Elokuvaohjaaja Zaida Bergroth on onnellinen elokuvataiteen valtionpalkinnosta. –Olen ihan häkeltynyt. Hienoa saada tällaista palautetta työstä. Se todistaa, että on saanut yhteyden katsojaan ja että kannattaa yrittää jakaa asioita. Palkinto kannustaa valtavasti. Ministeri Sampo Terho jakoi palkinnot tiistaina taidetoimikuntien 50-vuotisjuhlassa Taike-Gaalassa Helsingissä. Valtionpalkinto on suuruudeltaan 14 000 euroa. Palkinnon voi saada tunnustuksena kolmen edellisen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai suorituksesta. Palkinnon voi saada myös taiteilija, joka on toiminut pitkään ja ansiokkaasti taiteenalansa hyväksi. Bergrothin ohjaama Miami -elokuva sai ensi-iltansa viime vuonna. Palkintoperusteluissa kiitetään ohjaajan taiteellisesti tinkimättömiä, omaäänisiä elokuvia, jotka jättävät jäljen katsojaan. Bergroth on ansioitunut erityisesti perheen sisäisten jännitteiden ja perhesuhteiden kuvaajana. Se näkyy myös hänen viimeisimmässä elokuvassaan, vahvassa sisarusdraamassa Miami . Bergroth on tyytyväinen Miamin saamaan vastaanottoon. –Se sai katsojia enemmän kuin aiemmat elokuvani. Se on reissannut festivaaleilla ja myynytkin käsittääkseni ihan hyvin. Olen iloinen siitäkin, että Krista Kosonen sai roolityöstään Jussi-palkinnon. Myös tuleva elokuva lahkon johtajasta Maria Åkerblomista käsittelee tavallaan perhesuhteita. –Perhesuhteissa kiehtoo outo ristiriita riippuvuuden ja erillisyyden välillä. Lahko sinänsä on omanlaisensa perhe. Muotoilun valtionpalkinnon pokannut Klaus Haapaniemi saapui palkintojuhlaan kotoaan Lontoosta, jossa hänellä on oma liike trendikkäällä alueella. Hän viihtyy designin, muodin ja taiteen keskuksessa, joskin tällä hetkellä tilanne on sekava Brexitin takia. –Brexit voi vaikeuttaa asioita, mutta me toimimme yrityksenä niin kansainvälisesti, ettei se välttämättä koske meitä niin paljon, Haapaniemi uskoo. Palkintoperusteluiden mukaan Haapaniemen tunnistettava, omintakeinen tyyli tulkitsee modernilla tavalla suomalaista kansanperinnettä ja koristetaidetta. Hänen tuotantonsa ulottuu massatuotantoastioiden koristelusta uniikkiin taidelasiin, tekstiileistä ja huonekaluista käsinpainettuihin tapetteihin. Kansallisoopperan Ovelaan kettuun Haapaniemi loi koko visuaalisen maailman. –Ooppera kiinnostaa jatkossakin. Tärkeä ja hauska juttu minulle on myös juuri lanseerattu naisten muotimallisto. Haapaniemeä kuvaillaan laaja-alaisuutensa vuoksi 2000-luvun renessanssi-ihmiseksi. –Pitää hyväksyä se, ettei aika riitä kaikkeen, mihin haluaisin. Vanhemmiten olen oppinut keskittymään siihen, missä olen paras ja mistä nautin eniten. Suomalaiset ovat ottaneet runsaskuvioiset Taika-astiat omakseen. Suunnittelija osasi uumoilla sen menestystä, vaikka tyyli poikkesikin valtavirrasta. –1990-luvulta 2000-luvun alkuun asti Suomessa vallitsi yksinkertainen värimaailma ja minimalistinen tyyli. Taika koettiin piristäväksi poikkeukseksi, ja sillä oli vaikutus suomalaisten kodinsisustukseen. Valtionpalkinnon saivat arkkitehdit Trevor Harris ja Hennu Kjisik, muotoilija, kuvittaja Klaus Haapaniemi, elokuvaohjaaja Zaida Bergroth ja harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi. Cembalisti Marianna Henriksson ja koreografi Anna Mustonen palkittiin esittävissä taiteissa, samoin dramaturgi-teatteriohjaaja Anna-Mari Karvonen sekä dramaturgi Marja Louhija. Kirjailija Maarit Verronen ja suomentaja Vappu Orlov saivat kirjallisuuden valtionpalkinnot. Visuaalisten taiteiden valtionpalkinnot myönnettiin kuvataiteilija Sasha Huberille, mediataiteilija Anneli Nygrenille, sarjakuvataiteilija Kati Rapialle sekä valokuvataiteilija Susanna Majurille. Taiteilija Annette Arlander sai monitaiteen valtionpalkinnon.