Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Jouluhimmeli Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Vesa Vares osoittaa vääräksi käsityksen Suomen saksalaismielisyydestä maailmansotien välisenä aikana

Kirjat Vesa Vares: Viileää veljeyttä. Suomi ja Saksa 1918–1939. Otava 2018. 544 sivua. Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vareksen uusi teos osoittaa sen, ettei historiantutkimuksessa aika ajoin viljelty käsitys saksalaismielisestä Suomesta maailmansotien välisenä aikana pidä paikkaansa. Vares käsittelee asiantuntevasti Saksan roolia Suomen tapahtumissa 1918–19 ja siirtyy sitten 1920-luvulle. Tällöin maiden suhdekehitys oli vaisua. Vareksen analyysi on suorastaan uraauurtavaa. Ajanjaksosta ei ole paljon kirjoitettu. Hitlerin valtaantulo 1933 sävähdytti Suomessakin. Äärioikeistolaisryhmät, jotka edellisvuonna oli saatettu järjestykseen Mäntsälässä, ehtivät jonkin verran riehaantua, mutta 1933 eduskuntavaalit olivat heille pettymys. Seuraavana vuonna J. K. Paasikivi nousi Kokoomuksen johtoon ja puolue maltillistui. Vares kuvaa taitavasti ja vakuuttavasti sisäpoliittista kehitystä, joka johti keskusta-vasemmistohallituksen syntyyn 1937. Suuntaus ei sympatisoinut Saksan uutta suuntausta. Tiedemaailman ynnä muut suhteet Saksaan jatkuivat ammatillisella pohjalla. Suomen ja Saksan henkisen ja hengellisen elämän perinteiset yhteydet olivat vuosisataiset. Suomen ja Saksan 1930-luvun kulttuurisuhteista on kirjoitettu jo melko paljon, joten Vares ei syvenny niihin lähemmin. V. A. Koskenniemen , Maila Talvion ja Yrjö Kilpisen Saksa-aktiviteetit hän mainitsee. Samoin Olavi Paavolaisen huomiota herättäneen kirjan "Kolmannen valtakunnan vieraana". Max Jakobson on huomannut, että 62 arvostelusta, joita tätä kirjasta kirjoitettiin, vain Satakunnan Kansan arvostelija piti vastuuttomana Paavolaisen vaikenemista Hitlerin hallinnon sortotoimista. Vesa Vares on taas kerran onnistunut. Selkeydessään ja johdonmukaisuudessaan hänen kirjansa kertoo harvinaisesta ammattitaidosta, johon kuuluu pettämätön kyky kirjoittaa lukijaystävällisesti.