Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kehitysvammaisellakin on oikeus valita, mitä tauluja ripustaa kotinsa seinälle ja millaisen ruokapöydän ääressä syö aamiaisensa

Kehitysvammaisia ei enää pidetä peräkammarissa piilossa kuten joskus aikaisemmin. Näin kuvasi Huittisten seudun kehitysvammaisten tuen puheenjohtaja Veli-Matti Paasikivi asenteiden muuttumista ( satakunnankansa.fi 10.11 ). Heti perään hän kuitenkin muistutti, että korjattavaakin on. Ihmisellä on oikeus valita itse asuinpaikkansa. Laki koskee myös kehitysvammaisia. Pahimmassa tapauksessa oikeus jää sanahelinäksi. –Kunnat saattavat vedota rahapulaan ja sijoittaa kehitysvammaisen kauas kotikonnuilta. Jos hän joutuu muuttamaan vaikka satojen kilometrien päähän, hänen sosiaaliset suhteensa kärsivät. Paasikivi on realisti. –Mutta ei auta, vaikka me täällä ruohonjuuritasolla purnataan, jos kukaan tuolla ylemmällä tasolla ei puutu asiaan. Nyt vaikuttaa siltä, että puuttumassa ollaan. Kehitysvamma-alan järjestöt, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Sosiaali- ja terveysalan lupa -ja valvontavirasto (Valvira) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat käynnistäneet Asumisen kumppanuushankkeen. Vuonna 2020 laitosasumisen pitäisi olla Suomessa ohi. Tämä on Kehitysvammaisten asumisohjelman (Kehas) tavoite. Hetki lyö runsaan vuoden päästä. Aikaa ei ole hukattavaksi. Kumppanuushankkeen tarkoitus onkin pistää vauhtia asumisohjelman toteutumiseen. Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset haluavat oman kodin siinä missä muutkin. Heillä on oikeus päättää, millaisen taulun seinälleen laittavat ja millaisen keittiön pöydän äärellä syövät. Moni kehitysvammainen tarvitsee tukea asumiseen. Tuki ei kuitenkaan tarkoita laitosmaisuutta. Tämä näyttää välillä unohtuneen. Se kävi ilmi Kehitysvammaliiton viimeviikkoisesta tiedotteesta. –Kun vanhoja laitosrakenteita on purettu, maahamme on syntynyt YK:n vammaissopimuksen vastaisia uusia, laitosmaisia ryhmäkoteja. Kun puhutaan vammaisen ihmisen asumisesta, vastuuta kantavat kuntien lisäksi myös palveluiden tuottajat. Kilpailussa voittaa se, joka pystyy tarjoamaan tasoa ja yksilöllisyyttä.